HERÄTYSHUUTONÄKY 7000

LOPUNAJAN TAPAHTUMIA

raamatullisen profetian valossa

-Ewald Frank-

Rakas lukija,

Sinä tarvitset vain muutaman minuutin kallisarvoista aikaasi lukeaksesi tämän lyhyen kirjoituksen. Kuitenkin tämä pieni hetki saattaa olla iankaikkisesti ratkaiseva. Me elämme hyvin levottomassa ajassa. Uutiset tuovat päivittäin eteemme erikoisia tapahtumia. Lähestymme valtavalla vauhdilla vuotta 2000. Pian on kulunut 6000 vuotta siitä kun ensimmäiset ihmiset näkivät tämän maailman valon. Karkeasti laskien oli Aadamista Aabrahamiin 2000 ja samoin Aabrahamista Kristukseen 2000 vuotta, ja nyt me laskemme niitä vähäisiä vuosia, jotka ajanlaskumme mukaisesti ovat meille jäljellä vuoteen 2000. Olemmeko me todellakin suurimman "ihmiskunnan historian käänteen" edessä, suurimman pelastushistoriallisen tapahtuman edessä? Olemmeko todella niin lähellä Jeesuksen Kristuksen paluuta? Onko siitä selviä lausuntoja ja viittauksia Pyhissä Kirjoituksissa, vai onko jälleen kerran kysymys vain fanaatikoista, jotka aikaansaavat enemmän tai vähemmän melua tyhjästä?

Vallitsee yleinen jännitystila sen suhteen, mitä lähitulevaisuudessa on tapahtuva. Tarvitaan todellakin ajanmukaista tietoa Pyhistä Kirjoituksista, ja sen tulisi olla tervetullutta jokaiselle ajattelevalle ihmiselle, sillä jolla on oikea tieto, se ei kulje harhaan. Kun on kysymys niin vakavista asioista, kuin mitä nyt voimme silmiemme edessä nähdä, niin silloin eivät missään suhteessa riitä inhimillisesti epämääräiset vastaukset. Vain Jumala on kaikkitietävä ja Hän on tiennyt lopun jo ennen alkua.

On Jumalan asia, tapahtuuko tuo suuri Jeesuksen Kristuksen tulemus ennen tai jälkeen vuosituhannen vaihteen; se on joka tapauksessa tapahtuva. Ajan merkit, joita meidän tulisi tarkata, antavat selvästi käsittää, että tuo aika on lähellä. Olemmeko me ensimmäinen sukupolvi, joka tiedostaa sen, että se saattaisi olla viimeinen? Vaikka noin 2000 vuoteen ei suoraan taivaasta käsin ole tapahtunut mitään maailmaa järisyttävää, ja ihmisten on vaikea uskoa Jumalan määräävän historiasta, niin on se siitä huolimatta tapahtuva, koska se on ennalta sanottu Jumalan Sanassa.

Kristuksen ensimmäisen tulemuksen yhteydessä toteutui yli 100 ennustusta. Kaikki Häntä koskevat yksityiskohdat Beetlehemin syntymästä (Miika 5:1) taivaaseen astumiseen asti (Psalmi 68:19) olivat ennalta sanotut vanhatestamentillisessa profetiassa. Sama koskee lopunaikaa ja Kristuksen toista tulemusta. On todella vaikuttavaa lukea vastaavat raamatunkohdat, jotka nyt ovat aivan ajankohtaisia. Jumalalle kiitos, ettei jokin tarkka ajanmääritys, niinkuin menneisyydessä toistamiseen on yritetty, ole mahdollinen eikä myöskään tarpeen. Raamatullisessa profetiassa vuoteen lasketaan 360 päivää, eikä meidän tottumuksemme mukaisesti 365 päivää. Jo tämä aikaansaa valtavan eron.

Jumala loi maailman kuudessa päivässä ja lepäsi seitsemäntenä. Jumalalle yksi päivä on kuin tuhat vuotta, niin on kirjoitettuna: "Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että 'yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä'" (2.Piet.3:8; Ps.90:4). Yhtä varmasti kuin me olemme tuon kuusituhatta vuotta kestävän ajanjakson lopussa, aivan yhtä varmasti on tuo "Herran päivä", seitsemäs Jumalan päivä, seitsemäs vuosituhat, oven edessä. Ilm.20 mukaisesti se on oleva tuhatvuotinen rauhan valtakunta maan päällä. Raamatullisessa "Seitsemännen vuosituhannen näyssä" me joudumme kasvokkain mitä mielenkiintoisimpien kuvausten kanssa, jotka löydämme Jumalan Sanasta. Meille kerrotaan kaikki lopunaikaa koskeva, eli kaikki se, mikä kuuluu nykyisen ajanjakson loppuun, samoin kuin sitä koskeva välienselvittely ja miten Jumalan valtakunnassa on oleva. Jumalasta erotetun luomakunnan traaginen loppu, ja Jumalan kanssa sovitetun luomakunnan paratiisillisen ihana alku ovat aivan edessämme. Herra Jumala käski ihmistä, jolle Hän luovutti tämän maan, yhdessä Hänen kanssansa tekemään sen alamaiseksi. Hänestä eronneena ihminen tuhoaa maan. Seuraukset ovat jo ilmeiset: Ilman saastuminen, veden ja maan pilaantuminen. On yksinkertaisesti mahdotonta kaiken jatkua hyvin.

Jumalalla, Luojana, on suunnitelma luomakuntaa varten, ja samoin Lunastajana suunnitelma lunastettuja varten. Kaikki odottaa vapautusta katoavaisuudesta (Room.8:19-25). Joka uskoo henkilöllisen Jumalan olemassaoloon on myöskin vakuuttunut siitä, ettei Hän voi jättää kaikkea jonkinlaisten sattumusten varaan koko tulevaisuudessa. Niinpä Herra sanoo: "Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen!" (Jes.46:10). "Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti." (Room.9:28). Reagoitakoon tässä esitettyihin asioihin miten tahansa, on yksi kuitenkin varmaa, nimittäin se, että Jumalalla on suunnitelma, jonka mukaisesti kaikki tapahtuu. Ei ole mitään merkitystä sillä, jos meidän mielestämme kaiken olisi täytynyt tapahtua jo kauan sitten.

Viimeisimpien aikojen tapahtumat, etenkin Itä-Euroopassa tapahtuneen rauhanomaisen loka-marraskuun vallankumouksen jälkeen, ovat välittömässä yhteydessä raamatullisen profetian täyttymykseen. Meidän silmiemme edessä syntyy "yhdistynyt Eurooppa"; historialliset viholliset ovat jo kauan sitten tulleet ystäviksi, ja nyt katoavat Idän ja Lännen vastakkaisuudet. Jako, joka kulki kokonaisen maan ja maanosan lävitse, ei enää ole olemassa. Sotilasliittoutumat ovat tarpeettomat. Syntyy "yhteiseurooppalainen talo", jossa kaikille on tilaa, "yhtynyt Eurooppa", niinkuin meille raamatullisessa profetiassa ennustettiin lopunaikaa varten . Kuullaan paljon poliittisesta yhtenäisyydestä, "valuutta- ja talousliitosta" kaiken kohokohtana Eurooppalainen Keskuspankki. Tämä "yhdistymisprosessi", joka sulkee mukaansa kaikki alueet, tullaan pian toteuttamaan.

"Roomalainen maailmanvalta", niinkuin meille on ennalta sanottu niin Vanhan- kuin Uudenkin Testamentin profetiassa, syntyy silmiemme edessä. Koko maailma ihmettelee tätä "valtaa" ja vedetään mukaan liennytys- ja rauhankehitykseen. Ainoan poikkeuksen on muodostava Israel, sillä siellä tullaan päätymään Pyhien Kirjoitusten ennustuksen mukaisesti viimeiseen suureen välienselvittelyyn, jota kutsutaan "Harmageddonin taisteluksi". (Ilm.16:14-16; Ilm.19:11-21; Jooel 4:9-17; Hes.38:21-23 jne).

Matt.24 ja muissa kohden Herra itse viittasi erilaisiin seurausilmiöihin. Hän puhui sodista ja sotahuudoista, maanjäristyksistä, nälänhädistä jne, ja sanoi sitten: "Mutta kaikki tämä on synnytystuskien alkua." Apostoli Paavali näki lopun rakentuvan "rauhan ja turvallisuuden" varaan. Näkijänä hän kirjoitti lähes kaksituhatta vuotta sitten siitä, mikä nyt tulee todellisuudeksi silmiemme edessä: "...sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä. Kun he sanovat: 'Nyt on RAUHA JA TURVALLISUUS' (tarkka käännös engl., saks.), silloin yllättää heidät yhtäkkiä turmio, niinkuin synnytyskipu raskaan vaimon, eivätkä he pääse pakoon." (1.Tess.5:1-3). Poliitikot ovat keskittyneet nyt tähän ennalta sanottuun rauhaan ja kaiken sisältävään turvallisuuteen. Kuvaannollisessa mielessä voidaan jo toki sanoa, että miekkoja taotaan auroiksi. Aivan lopussa ei ole oleva sotaa eikä sotahuutoja, vaan "yhteiseurooppalainen rauhanjärjestys", ja se syntyy juuri nyt silmiemme edessä. Se on oleva monien kompromissien kautta saavutettu, poliitikkojen aikaansaama, korkeimman uskonnollisen arvovallan siunaama "näennäisrauha", ja sentähden on kirjoitetun mukaisesti turmio yhtäkkiä tuleva ihmiskunnan ylle.

Luukas 21 niinkuin muissakin raamatunkohdissa meille sanotaan, mitä vielä lisäksi on tapahtuva: "Ja on oleva merkit auringossa ja kuussa ja tähdissä, ja ahdistus kansoilla maan päällä ja epätoivo, kun meri ja aallot pauhaavat. Ja ihmiset menehtyvät peljätessään ja odottaessaan sitä, mikä maanpiiriä kohtaa; sillä taivaitten voimat järkkyvät." (Jakeet 25-26). Kaikenlaiset maanjäristykset ja luonnonmullistukset ovat lisääntyvä. Kaiken huippuna on oleva maanjäristys Kalifornian länsirannikolla Yhdysvalloissa (St.Andreaksen murtuma).

Me emme tässä yhteydessä voi mennä niihin sanoinkuvaamattomiin katastrofeihin ja ilmestyskirjallisiin tuomioihin, jotka ovat tuleva jumalattoman ihmiskunnan ylle, mutta se on oleva jotakin hyvin pahaa, ajatellen erikoisesti otsonikerroksen häviämistä, jolloin auringon säteily on oleva seitsemän kertaa voimakkaampaa kuin normaalisti: "Ja kuun valo on oleva kuin auringon valo, ja auringon valo on oleva seitsemän päivän valo..." (Jes.30:26). Näkijälle Patmoksen saarella se tuotiin julki seuraavassa kuvauksessa: "Ja neljäs enkeli (tuomionenkeli) vuodatti maljansa aurinkoon, ja sille annettiin valta paahtaa ihmisiä tulella. Ja ihmiset paahtuivat kovassa helteessä ja pilkkasivat Jumalan nimeä, hänen, jolla on vallassaan nämä vitsaukset; mutta he eivät tehneet parannusta, niin että olisivat antaneet hänelle kunnian" (Ilm.16:8-9). Tuona ajankohtana on "armon ja pelastuksen päivä" ohitse, niin että ihmiset eivät silloin enää voi kääntyä Jumalan luokse. Se on todellakin oleva kauhistuttava herääminen, "liian myöhäinen" iankaikkisiksi ajoiksi.

Juuri ennen "Herran päivän" - seitsemännen vuosituhannen alkua, ovat myöskin ilmoitetut vihantuomiot ja vitsaukset tuleva jumalattoman ihmiskunnan ylle: "...aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennenkuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä. Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu..." (Jooel 32:31-32; Apt.2.20-21). On väärin yrittää saada aikaan maailmanlopun tunnelma, koska se ei ratkaise mitään. Paniikin sijasta on paikallaan ajattelemaan pysähtyminen. Tämän hetken käsky kuuluu: "Kiiruhda ja pelasta sielusi!", sillä "mitä se hyödyttäisi ihmistä, vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon?" Armonaika kuluu todellakin loppuunsa. Joka haluaa tulla Jumalan luokse, hänen täytyy tehdä se nyt, eikä vasta sitten, kun seuraava raamatunkohta toteutuu, eikä se enää ole mahdollista:

"...ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi, ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa...Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin ja sanoivat vuorille ja kallioille: 'Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta! Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?'" (Ilm.6:12-17).

"Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa, teidän, jotka odotatte ja joudutatte Jumalan päivän tulemista, jonka voimasta taivaat hehkuen hajoavat ja alkuaineet kuumuudesta sulavat! Mutta hänen lupauksensa mukaisesti me odotamme uusia taivaita ja uutta maata, joissa vanhurskaus asuu." (2.Piet.3:10-13).

Tähän aiheyhteyteen voitaisiin lainata monia raamatunkohtia. Mikä kauan sitten on ollut kirjoitettuna, on pian oleva historiaa. Kaikkein viimeisimmässä ajassa, jossa me nyt elämme, tulee meidän Herramme ilmaisun mukaisesti olemaan niinkuin oli Nooan päivinä ja Sodoman ja Gomorran aikana (Luuk.17:26-30). Kukaan ei kiistä sitä tosiasiaa, että huumausaineiden ja aidsin suhteen kaikki pahenee vauhdilla maailmanlaajuisesti. Pyhät Kirjoitukset toteutuvat silmiemme edessä kaikin tavoin, myöskin Israelin kansan suhteen, jonka paluun "Luvattuun maahan" tuli tapahtua päivien lopulla (Jes.14:1; Jer.30:3; Jer.31:7-12; Hes.36-38 jne). Koko raamatullinen profetia on toteutumassa. Profeetta Danielille sanottiin: "...lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy" (Dan.12:4). Vasta kun on tullut se aika, jossa määrätyt asiat tapahtuvat, avautuu ymmärryksemme sen suhteen.

Apostoli Pietari näki jo lähes 2000 vuotta sitten Hengessä, mitä pilkkaajat välittömästi ennen "Jeesuksen Kristuksen paluuta" sanoisivat: "Ja ennen kaikkea tietäkää se, että viimeisinä päivinä tulee pilkkapuheinensa pilkkaajia, jotka vaeltavat omien himojensa mukaan ja sanovat: 'Missä on lupaus hänen tulemuksestansa?...' Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen" (2.Piet.3:3-9). Tosin on niin, ettei pilkkaajille enää jää paljon aikaa; nauraminen ja pilkkaaminen on pian muuttuva itkuksi ja hammasten kiristykseksi (Matt.8:12). "Älkää eksykö, Jumala ei salli itseänsä pilkata!" Kirjoitusten todistuksen mukaisesti Kristus on tuleva takaisin, niinkuin Hän on luvannutkin (Joh.14:3), ja tempaava omansa kirkkauteen (1.Tess.4), ennenkuin tuo suuri ahdistuksenaika puhkeaa (1.Tess.1:10; 1.Tess.5:9 jne).

Ennen kuin Herra tulee takaisin, täytyy Hänen itsensä antama lähetyskäsky toteuttaa viimeistä kertaa maailmanlaajuisesti. "Ja tämä valtakunnan evankeliumi pitää saarnattaman kaikessa maailmassa, todistukseksi kaikille kansoille; ja sitten tulee loppu" (Matt.24:14). Minään muuna aikana ei ole ollut sellaisia mahdollisuuksia kuin nyt joukkotiedotusvälineiden kautta tämän tehtävän suorittamiseksi. Vertauskuvallisesti se näytettiin Johannes-näkijälle Patmoksen saarella seuraavassa kuvassa: "Ja minä näin lentävän keskitaivaalla erään toisen enkelin, jolla oli iankaikkinen evankeliumi julistettavana maan päällä asuvaisille, kaikille kansanheimoille ja sukukunnille ja kielille ja kansoille." (Ilm.14:6).

Millaisella vakavuudella ja kunnioittavalla pelolla tulisikaan kaikkien jumalaapelkääväisten tuntea, uskoa ja kokea Kristuksen Seurakunnalle viimeistä ajanjaksoa varten annetut lupaukset! Kaikki täytyy saattaa järjestykseen raamatullisen, alkukristillisen esikuvan mukaisesti, ennen kuin Kristus voi tulla jälleen. Näin sanotaan meille Apt.3:19-21: "Taivaan piti omistaman HÄNET niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta." Kirkastusvuoren kokemuksen jälkeen Herra viittaa profeetta Malakian lupaukseen (4:5-6), joka kuuluu: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä. Ja hän on kääntävä jälleen isien sydämet lasten puoleen ja lasten sydämet heidän isiensä puoleen...", ja vahvistaa sen tulevaisuutta varten sanoin: "Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdallensa" (Matt.17:11). Tämä saattoi toteutua vasta nyt, juuri ennen tuota suurta ja peljättävää Herran päivää. Kaikki asiaan liittyvät Uuden Testamentin kohdat vahvistavat sentähden myöskin sen, että Johannes Kastajan palvelustehtävän kautta toteutui Mal.3:1. Johannekseen viitaten Herra sanoi: "Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'" (Luuk.7:27; Mark.1:1-3; Matt.11:10; Joh.1:21-21 jne. Kun Johannekselta kysyttiin: "Oletko sinä Elia?", hän sanoi: "En ole." (Joh.1:21). Kristuksen ensimmäisen tulemuksen yhteydessä hän astui esiin Jumalan lähettämänä miehenä Elian hengessä ja voimassa (Luuk.1:16-17), ajankohtaisena tehtävänänsä valmistaa Herralle tie ja samanaikaisesti esitelläkseen kansasta uskoontulleet Morsiamena (Joh.3:29). Sentähden häntä myöskin kutsuttiin Eliaksi. Voisiko olla niin, että Jumala meidän ajassamme olisi täyttänyt lupauksensa ja olisi lähettänyt Elian kaltaisen sanansaattajan "ajankohtaisen sanoman" kanssa, ilman että se olisi julkisesti huomattu? Jumalan vahvistama palvelustehtävä viittaa ilman mitään väärinymmärtämisen mahdollisuutta siihen!

Historiallisesti lienee kaikille selvää se, että uskonpuhdistuksesta lähtien on syntynyt yhä uusia hengellisiä herätyksiä. Joka tässä suhteessa on perillä asioista tietää, että toisen maailmansodan jälkeen alkoi mahtava hengenvaikutus. Se kosketti suurimpia kansankirkkoja ja kaikkia muita kristillisiä yhteisöjä. Lähetyskäskyyn kuuluvasta hengellisestä palvelustehtävästä (Mark.16:14-20) keskustellaan jo joukkotiedotusvälineissä. Kaikkialla pidetään suuria kansainvälisiä karismaattisia kokouksia. Henkikastetta, hengenvaikutusta, rukousta sairaiden puolesta jne ei enää tänään katsota jollekin pienelle äärilaitaryhmälle kuuluvaksi, vaan ne tiedostetaan yleisesti. Suuri läpimurto alkukristilliseen julistukseen ja käytäntöön on edessä. Tästä viimeisestä hengellisestä "uudelleenelävöitymisestä", joka ilmenee mitä erilaisimpien karismaattisten liikkeiden keskuudessa, jotka yleisesti katsotaan "helluntaisuunniksi", mutta jotka itsessänsä vielä ovat sekoittuneina, on kiteytyvä ulos raamatullinen, ei organisoitu uskonyhteisö Kristus päänänsä.

Meidän Herramme ilmaisujen mukaisesti on oleva niin oikea kuin vääräkin. Hän varoitti sanoen: "Sillä vääriä kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja nousee, ja he tekevät tunnustekoja ja ihmeitä, eksyttääkseen, jos mahdollista, valitut." (Mark.13:22). Väärä on oleva hyvin lähellä aitoa, ja joukot yksinkertaisesti tempaistaan mukaan. Ei edes siellä, missä Jumala yliluonnollisella tavalla vahvistaa Sanansa yksinkertaisesti uskoville kuulijoille, sen tarvitse olla mikään todiste opin oikeellisuudesta tai evankelistan tai ihmeiden tekijän aitoudesta (5.Moos.13:2-6). Täytyy myöskin toteutua sen, mitä Herra lisäksi sanoi: "Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?' Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'." (Matt.7:21-23). Ihmeet ja merkit yksinänsä eivät ole mikään kriteeri, vaan Kirjoitusten mukainen usko, joka perustuu yksinomaan Jumalan Sanaan ja on ankkuroituneena Jeesukseen Kristukseen. Herra sanoo: "Antakaa molempain kasvaa yhdessä elonleikkuuseen asti!" (Matt.13:30). Meidän tehtävämme ei ole toimia arvostelijoina ja tuomareina, vaan jokaisen tulee itse päättää. On suositeltavaa se, että arvio aina tapahtuu Kirjoitusten kokonaistodistuksen pohjalta, eikä omien mielipiteiden perusteella.

Hengellinen siunaus tulee kaikkien ylle: "...sillä hän antaa aurinkonsa koittaa niin pahoille kuin hyvillekin, ja antaa sataa niin väärille kuin vanhurskaillekin." (Matt.5:45). Meidän Herramme Sana antaa tässäkin kohden tarpeellisen selvityksen: "Heidän hedelmistään te tunnette heidät" (Matt.7:16), ei siis hengenlahjoista, vaan hengenhedelmistä (Gal.5:22-23). Molemmat siemenet ovat samalla tämän maailman pellolla. Elonleikkuun aikana sitten lusteet kootaan ja poltetaan, ja vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa (Matt.13:38-43). Valtaisa enemmistö on iloitseva kauniista ilmapiiristä sellaisissa karismaattisissa kokouksissa, missä kuitenkin useimmat enemmän tai vähemmän jäävät vanhoihin perittyihin traditioihin. Todella vilpittömät kuitenkin tutkivat Kirjoituksia ja "saavat siunauksen Jumalalta" (Hebr.6:7-8). Heidän Jumala sallii onnistua pääsemään alkuseurakunnan tilaan. Joka sydämestänsä etsii, on löytävä, joka koputtaa, sille avataan, ja joka kestää loppuun asti, on tuleva autuaaksi.

Nämä todelliset uskovaiset pyrkivät siihen, että he kaikessa olisivat sopusoinnussa Pyhien Kirjoitusten kanssa. He pitävät loppuun asti kiinni apostolisista opeista ja alkukristillisestä käytännöstä, niinkuin alussakin oli. Kaikki Herran Seurakuntaan kuuluvat ovat tällä raamatullisella perustuksella kokeva Jumalan viimeisen vaikutuksen ja sen täydellistämisen Jeesuksen Kristuksen päivään saakka (Fil.1:6).

Koska Jumala itse on iankaikkinen, täytyy Hänen suunnitelmansa ihmiskunnan kanssa suuntautua kaiken ajallisen ylitse ja olla iankaikkisesti pätevä. Jotta me voisimme olla osallisia siihen, loi Jumala itse, joka ainoastaan on iankaikkinen, meille mahdollisuuden tulla osallisiksi iankaikkiseen elämään ja iankaikkiseen kirkkauteen. Miksi? Koska ainoastaan se, joka on vastaanottanut Jumalan iankaikkisen elämän, voi elää iankaikkisesti. "Ja tämä on se todistus: Jumala on antanut meille iankaikkisen elämän, ja tämä elämä on hänen Pojassansa. Jolla Poika on, sillä on elämä; jolla Jumalan Poikaa ei ole, sillä ei ole elämää." (1. Joh.5:11-12). "Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä, jotka eivät ole syntyneet verestä eikä lihan tahdosta, eikä miehen tahdosta, vaan Jumalasta" (Joh.1:12-13). "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa." (Joh.3:3). Jokaisella täytyy olla nämä henkilökohtaiset kokemuksensa Jumalan kanssa, kääntyminen Hänen puoleensa (Apt.14:15) ja uudestisyntyminen Hengen kautta (Joh.3:6), pelastusvarmuuteen päästäksensä (Room.8:16) ja tullaksensa Pyhällä Hengellä sinetöidyksi (Ef.8:16). Hän sovitti ihmiskunnan itsensä kanssa Jeesuksessa Kristuksessa, meidän Herrassamme (2.Kor.5:19). Siksi kuuluu yksin autuaaksi tekevä evankeliumin sanoma: "Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa!" Koska Jumala paljasti itsensä henkilökohtaisesti Kristuksessa meidän pelastukseksemme, voimme me vain Hänen kauttansa tulla Jumalan luokse. Iankaikkista elämää ja iankaikkista autuutta ei voi välittää mikään uskonnollinen toimenpide tai kristillinen laitos. Se tulee kunkin osaksi armosta, henkilökohtaisen "pelastuskokemuksen" kautta Jumalan kanssa; uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, Ristiinnaulittuun. Näin syntyy itsekussakin autuaaksitekevä usko täytettyyn lunastukseen ja anteeksiantamukseen. Luettuasi tämän yritä päästä puheisiin Jumalan kanssa rukouksen kautta. Usko yksinkertaisesti, mitä on kirjoitettu: "...joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella." (Ps.103). Suokoon Herra, että saat kokea lunastuksen ja kiittää Herraa siitä.

Rakas lukija, minä olen tietoinen siitä, että jokainen, joka julkaisee ja levittää tällaisia ajatuksia, joutuu epäilyksenalaiseksi. Häntä saatetaan pitää outona tai jopa lahkolaisena. Siitä huolimatta täytyy olla olemassa myöskin sellaisia ihmisiä, joilla on rohkeus tässä maailmanhistorian ratkaisevassa hetkessä viedä eteenpäin viimeistä kehoitusta, joka tulee suoraan taivaasta. Täytyy olla niitä, jotka tuntevat vastuunsa tästä sanomasta, joka pasuunan lailla kaikuu Pyhistä Kirjoituksista.

Tässä lentolehtisessä me saatoimme kosketella joitakin kohtia vain lyhyesti. Kaikkia niitä varten, jotka ovat tulleet sisäisesti puhutelluiksi ja jotka haluaisivat tietää enemmän, on saatavissa vastaavaa kirjallisuutta. Varmastikaan ei ollut mikään sattuma, vaan Jumalan johdatus, että tämä lehtinen joutui käsiisi. Tässä "Herätyshuutonäyssä 7000" on ensisijaisesti kysymys siitä, että kiinnitettäisiin huomio siihen, mikä väistämättömästi lähestyy meitä, ja on tapahtuva aivan lähitulevaisuudessa. Samalla halutaan myöskin siitä johtuen osoittaa ainoa tie, jolla voidaan paeta tulevaa hävitystä ja iankaikkista pettymystä. Toivon koko sydämestäni kaikille Jumalan siunausta. Rukoilemme yhdessä:

"Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon Sinun nimesi; tulkoon Sinun valtakuntasi; tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niinkuin taivaassa..." Aamen, niin tapahtukoon!