Usko ainoastaan
"Näin sanoo Herra"

Kirjoittanut Ewald Frank

Esipuhe

William Branhamin elämä (1909-1965) oli niin poikkeuksellinen ja mielenkiintoinen, ettei meidänkään ajassamme löydy mitään siihen verrattavaa. Eikö mielessämme herääkin kysymys siitä, mitä Jumala iankaikkisessa suunnitelmassansa oli aikonut tehdä tämän miehen toiminnan kautta?

Veli Branham oli ilmeisen yksinkertainen ihminen —kuitenkin monien arvostama ja rakastama. Jumalan Hengen voitelu lepäsi hänen yllänsä. Hänellä oli "Näin sanoo Herra", minkä Jumala myöskin vahvisti jumalallisella tarkkuudella, samoinkuin Hän oli vahvistanut sen profeetoillensa menneisyydessä.

Veli Branhamilla oli Jumalalta sama voima parantaa sairaita ja herättää kuolleita, kuin minkä Jeesus, Elämän Herra, kerran antoi apostoleille (Matt. 10:1-8). Tuhannet voivat todistaa parantuneensa hänen rukoustensa kautta syövästä, sokeudesta ja kaikenlaisista muista sairauksista.

Tämän miehen toiminta ei kuitenkaan ollut missään tapauksessa rajoitettu ainoastaan sairaiden parantamiseen, vaan hän myöskin toi tälle lopunajan seurakunnalle sanoman — ilmestyksen, auttaakseen Kristuksen Morsianta valmistautumaan näinä viimeisinä päivinä. Uskon, että voidaan oikeutetusti sanoa, ettei apostolien päivien jälkeen kukaan ole kunnioittanut Herraa Jeesusta pyhitetyn elämänsä, oppinsa ja toimintansa kautta, niinkuin veli Branham on tehnyt. Ja jos Herra itse vahvistaa jonkun toiminnan sellaisella tavalla, niin tarvitseeko silloin Herran palvelija vielä ihmisten vahvistamisen?

Tämä veli Frankin kirjoittama kirjanen ei ole yritys todistaa veli Branhamin puolesta, vaan se on kirjoitettu totuudenetsijöiden avuksi, varsinkin niiden, jotka haluavat nähdä tämän miehen elämän ja toiminnan Kirjoitusten valossa. Vastustaja, joka jatkuvasti haluaa kaivaa maata Jumalan työn alta, yrittää tässäkin kohden kylvää väärinkäsitystä ja sekaannusta Jumalan lasten keskuuteen. Tuota sekaannuksen ja väärinkäsitysten kylvöä vastaan on noustava. Tämä kirjanen tulee olemaan suureksi avuksi jokaiselle vilpittömälle Jumalan lapselle.

Minulla on ollut etuoikeus tuntea veli Frank jo useita vuosia. Hän on sananpalvelija, joka Herran työssä ollessaan on vieraillut noin 25 maassa (vuonna 1995 pitkälti yli sadassa maassa) eri maanosissa. Kaikista eurooppalaisista hän on ehkä paras mahdollinen kirjoittamaan tämän kirjasen, sillä hän tunsi veli Branhamin hyvin ja hänellä on omakohtaisia kokemuksia tästä Jumalan siunaamasta palvelustehtävästä. Samanaikaisesti hän oli — maantieteellisesti ajatellen — kyllin kaukana Amerikan polttopisteestä kyetäkseen muodostamaan itsellensä tasapainoisen ja objektiivisen kuvan tästä palvelustehtävästä, jolla tuli olemaan hyvin suuri merkitys monille. Saakoon tämä lyhyt esitys olla kaikille suureksi siunaukseksi.

Prof. Tri. Leon Long

Dosentti

Exeterin yliopisto

Johdanto

Veli William Marrion Branham Jeffersonvillestä, Indiana, USA, on tunnettu kautta koko maailman. Hän oli monien kunnioittama ja rakastama, toiset taas ymmärsivät häntä väärin. Vain iankaikkisuus tulee paljastamaan kuinka monet miljoonat tulivat siunatuiksi tämän nöyrän jumalanmiehen toiminnan kautta.

Rakastetut Herrassa: Ei kaikki, mitä Jumala tekee, tapahdu meidän seurakunnassamme, kaupungissamme tai valtiossamme. Emme voi olla läsnä aina silloin, kun Jumala tekee jotakin, mutta kuitenkin olemme kiitolliset niille henkilöille, jotka voivat todistaa yliluonnollisista tapahtumista. En ollut paikanpäällä Johanneksen seisoessa Jordan-virrassa ja kastaessa rakkaan Herramme Jeesuksen Kristuksen. Uskon kuitenkin kertomuksen siitä yliluonnollisesta tapahtumasta, jolloin Jumalan ääni kuului profeetan kastaessa Jumalan Karitsan.

Ehkä ette olleet paikalla, kun veli Branham kastoi muutaman sataa ihmistä Ohio-joella 11. kesäkuuta 1933. Kun hän oli aikeissa kastaa seitsemännentoista henkilön, hän rukoili: "Oi, Herra, niinkuin minä kastan vedessä, niin kasta Sinä Pyhällä Hengellä ja tulella." Samalla hetkellä laskeutui yliluonnollinen pilvi, kirkas valo, veli Branhamin yläpuolelle. Tämän näki noin neljätuhatta ihmistä. Pilvestä kuului ääni: "Niinkuin Johannes Kastaja lähetettiin ennen Herran ensimmäistä tulemusta, samoin lähetetään sinut sanoman kanssa ennen Herran toista tulemusta."

Olen tietoinen siitä tosiasiasta, että monet väittävät saaneensa tietynlaisia kokemuksia, ja siksi ihmisistä on tullut epäluuloisia. Mutta kiitos Jumalalle, että me kaikkien keinotekoisten ja teennäisten niinsanottujen kokemusten keskellä olemme tämän sukupolven aikana joutuneet kasvotusten Jumalan todellisuuden kanssa. Olen itse nähnyt noin viisitoista ihmistä, jotka olivat paikanpäällä tämän valtavan Jumalan ilmestyksen tapahtuessa. Jos ette voi uskoa sitä, mitä veli Branham sanoi, ja minkä todistajat vahvistivat, niin uskokaa Jumalaa, joka on vahvistanut tämän miehen toiminnan kaikkialla maailmassa.

Ei jokainen voi olla Mooses tai Abraham, Johannes tai Paavali. Yhtä varmasti ei jokainen voi olla veli Branham. Täytyy olla Jumalan pyhittämä mies voidakseen tehdä sen, mitä Jumala on säätänyt tietylle aikakaudelle. Jeesuksen sanat ovat iankaikkisesti totta: "Joka ottaa profeetan luoksensa, saa profeetan palkan." Kaikki, jotka uskoivat Jumalan lähettämää profeettaa, tulevat seisomaan vanhurskautettuina Jumalan valtaistuimen edessä ja saamaan palkkionsa tuon profeetan kanssa.

On jo hyvin myöhä. Ajatelkaamme Jeesuksen sanoja Matt. 25:6: "Mutta yösydännä kuului huuto: 'Katso, ylkä tulee. Menkää häntä vastaan.'" Hiukan ennen näitä sanoja Herra Jeesus sanoi Matt. 24: 45: "Kuka siis on se uskollinen ja ymmärtäväinen palvelija, jonka hänen Herransa on asettanut pitämään huolta palvelusväestään, antamaan heille ruokaa ajallansa?" Myöskin nämä sanat meidän tulee ottaa sydämellemme .

Todellisen Jumalan palvelijan ja profeetan tehtävänä on jakaa ruokaa oikealla ajalla Herran talossa. Tämä muistuttaa meitä myöskin profeetta Jooelin ennustuksesta, jossa sanotaan: "Ja minä korvaan teille ne vuodentulot..." Jooel 2:25. On selvää, että Herra on pitänyt Sanansa. Olemme tulleet takaisin todelliseen, raamatulliseen Sanan opetukseen.

Tämä muistuttaa meitä myöskin profetiasta, joka ennustaa profeetta Elian lähettämisen ja kaiken ennalleen asettamisen. Miksi mainittiin juuri tämä suuri profeetta, eikä ketään muuta? Lukekaapa huolellisesti 1.Kun. 18. Jakeessa 21 profeetta sanoo kansalle: "Kuinka kauan te onnutte molemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä." Jakeessa 30 hän sanoo: "'Astukaa minun luokseni.' Ja kaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu." Elialla oli Jumalan Sana tuolle ajalle. Jumalan käskystä hän kutsui kansan kokoon. Sitten hän otti kaksitoista kiveä Israelin heimojen määrän mukaan ja rakensi alttarin uudelleen. Vasta tämän teon jälkeen Herra saattoi vastata tulella, sekä sade langeta.

Tänä aikana monet ovat rukoilleet hengellistä sadetta, ja monet väittävät Herran jo vastanneen tulella. Mutta ennen tätä kaikkea Jumalan täytyi lähettää profeetta, joka Pyhän Hengen ilmestyksen kautta on uudelleen tuonut esiin kahdentoista apostolin todellisen opin ja palauttanut Jumalan Sanan seurakunnalle. Tämän kautta on Jumalan alttari tullut uudelleen rakennetuksi. Nyt voimme pyhittää elämämme Herralle uskoen koko sydämestämme Jumalan Sanan.

Olkoot jokaisen tämän kirjasen lukijan silmien edessä 2.Piet. 1:19 sanat: "Ja sitä lujempi on nyt meille profeetallinen sana..."

Katson suureksi etuoikeudekseni saada jakaa Jumalan kallisarvoista Sanaa monille Jumalan lapsille kaikkialla maailmassa. Tämän kirjasen ainoa tarkoitus on kiinnittää mahdollisimman monen huomio Jumalan Sanaan. Tämä julkaisu, kuten veli Branhamin saarnatkin, käännetään monelle kielelle. Suokoon Herra jokaiselle armon käsittää, mistä on kysymys.

Herra siunatkoon teitä kaikkia !

Usko ainoastaan "Näin sanoo Herra"

Sanat: "Näin sanoo Herra", ovat saaneet uuden merkityksen monen kohdalla. Jumalan profeetat ovat Pyhän Hengen innoituksessa ollessaan voineet sanoa: "Näin sanoo Herra." Ne, jotka ovat seuranneet veli Branhamin profeetallista toimintaa, voivat todistaa, että hän Pyhän Hengen innoituksessa saattoi jumalallisen ilmestyksen perusteella sanoa: "Näin sanoo Herra."

Me elämme ajassa, jossa tapahtuu hyvin paljon. Odotetaan pelolla sitä, mitä seuraavissa uutisissa kerrotaan. Sananjulistajat ja evankelistat yrittävät ymmärtää ja selittää kaiken oikealla tavalla. Kirjoitetaan monia kirjoja, joiden tarkoitus on auttaa paremmin ymmärtämään maailmassa tapahtuvia asioita. Kuitenkin Jeesuksen Kristuksen tulemus on niin lähellä, että emme tarvitse ihmisen hyvää tarkoittavia selityksiä. Mitä me tarvitsemme, on "Näin sanoo Herra" todellisen profeetan suun kautta, perustuen pettämättömään Jumalan Sanaan.

On totta, että me elämme profeetallisten ennustusten täyttymyksen keskellä. Kenelläkään ei ole oikeutta selittää jumalallisia asioita inhimillisellä ymmärryksellä. Vain Pyhä Henki voi ilmaista hengellisiä totuuksia ja antaa ymmärrystä niihin. Yhtä varmasti kuin Herra antoi ennustuksia profeettojensa suun kautta, yhtä varmasti Hän täyttymyksen aikana ilmaisee niiden merkityksen profeettojensa suun kautta.

Tarkoituksemme ei ole puolustaa veli Branhamia, eikä myöskään Jumalan hänelle antamaa tehtävää. Mies, jonka kautta Jumala 33 vuoden ajan saattoi tehdä sellaisia ihmeitä ja merkkejä, ei tarvitse enää ihmisen puolusteluja. Ne jotka ovat kokeneet Pyhän Hengen työn vaikutuksen tämän sukupolven aikana, tietävät hyvin, että Jumala käytti veli Branhamia aivan erikoisella tavalla aloittamaan sitä valtavaa herätystä, joka toisen maailmansodan jälkeen suurten ihmeiden ja merkkien seuraamana kulki yli maailman. Totuuden nimessä voidaan sanoa, ettei kukaan olisi voinut tehdä sitä, mikä tapahtui, ellei Jumala olisi ollut hänen kanssansa. Ennenkuin ryhdymme tutkimaan tätä aihetta lähemmin, täytyy meidän ymmärtää, että Jumala tekee kaiken sen pelastussuunnitelmansa mukaan, joka on talletettuna ja ennustettuna Kirjoituksissa.

Kaikki jumalanmiehet, jotka Jumala oli valinnut Uuden Testamentin aikana puhumaan ja kirjoittamaan, toimivat Pyhän Hengen innoittamina. He viittasivat jatkuvasti Jumalan profeettojensa kautta puhumaan innoitettuun Sanaan. Kun oli kysymys pelastushistoriallisista asioista, viittasivat he aina profeetalliseen Sanaan. Samoin tekivät myöskin neljän evankeliumin kirjoittajat sekä apostolit. Meidän täytyy myöntää, että Jumala määrättynä aikana valitsi miehensä tehdäkseen sen, mitä kunkin aikakauden kuluessa tuli tapahtua.

Voidaan totuudellisesti sanoa, että kaikki uusitestamentillinen opetus perustuu profeetalliseen Sanaan "Näin sanoo Herra". Aivan samoin kuin Pyhä Henki antoi innoituksen profeetoille, samoin Hän antoi innoituksen kaikille niille jumalanmiehille, jotka Uudessa Testamentissa oli valittu kirjoittamaan tai puhumaan. He viittasivat aina jo kirjoitettuun Jumalan Sanaan. Jokaiseen raamatulliseen kysymykseen Uudessa Testamentissa vastattiin profeetallisen Sanan valossa, ja siten voitiin sanoa: "Näin sanoo Herra." Se ei ollut ihmisen vastaus, vaan Jumalan Sanastaan antama vastaus. Tämän johdosta voimme myöskin ymmärtää, mitä Pietari tarkoittaa kirjoittaessaan 2. Piet. 1: 21:

"Sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta."

Samalla tavoin Pyhä Henki johti Jumalan tahdon mukaan miehiä julistamaan hyviä uutisia täyttyneistä profetioista. Room. 1:1-2 Paavali ilmaisee kirjoittamisensa ja rakentamisensa perustuksen:

"Paavali, Jeesuksen Kristuksen palvelija, kutsuttu apostoli, erotettu julistamaan Jumalan evankeliumia, jonka Jumala on edeltä luvannut profeettainsa kautta pyhissä kirjoituksissa.

Tässä apostoli korostaa sitä tosiasiaa, että Evankeliumi oli luvattu jo ennalta profeettojen kirjoittamissa Pyhissä Kirjoituksissa.

Roomalais- ja Hebrealaiskirjeitä lukiessa voi huomata, että uusitestamentillisessa opetuksessa käytettiin paljon profeetallisen Sanan ilmausta: "Näin sanoo Herra".

Room. 9:24-26 Paavali puolustaa pakanoiden käännytystä Kirjoituksilla ja kirjoittaa:

"Ja sellaisiksi hän myös on kutsunut meidät, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista, niinkuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: 'Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani. Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."

Samaa aihetta käsitellen Paavali kirjoittaa Roomalaiskirje 15:9-11:

"...mutta että pakanat laupeuden tähden ovat ylistäneet Jumalaa, niinkuin kirjoitettu on: 'Sentähden minä ylistän sinua pakanain seassa ja veisaan kiitosta sinun nimellesi.' Ja vielä on sanottu: 'Riemuitkaa, te pakanat, hänen kansansa kanssa.' Ja taas: 'Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ja ylistäkööt häntä kaikki kansat.'"

Me näemme selvästi, että Paavali perustaa opetuksensa Jumalan Sanaan, jonka Herran profeetat olivat puhuneet. Apostolien teot 15:13-15 mukaisesti tätä aihetta käsiteltiin apostolien keskuudessa Paavalin ja Barnabaan kanssa Jerusalemissa.

Siitä luemme seuraavasti:

"Kun he olivat lakanneet puhumasta, lausui Jaakob: 'Miehet, veljet, kuulkaa minua! Simeon on kertonut, kuinka Jumala ensi kerran katsoi pakanain puoleen ottaaksensa heistä kansan omalle nimellensä. Ja tämän kanssa pitävät yhtä profeettain sanat, sillä näin on kirjoitettu...'"

Ei ainoastaan Paavali, vaan myöskin Jaakob viittaa pyhien profeettojen puhumiin sanoihin. Meidän tulee kerta kaikkiaan käsittää se, että ainoastaan Raamatusta voi saada raamatullisen vastauksen. Room. 15:4 apostoli Paavali kirjoittaa:

"Sillä kaikki, mikä ennen on kirjoitettu, on kirjoitettu meille opiksi, että meillä kärsivällisyyden ja Raamatun lohdutuksen kautta olisi toivo."

Meille on hyvin tärkeätä oppia palaamaan takaisin Jumalan innoitettuun Sanaan ja löytää siitä vastaus "Näin sanoo Herra." Voimme huomata, etteivät Paavali ja Jaakob niinkuin eivät myöskään muut jumalanmiehet vastanneet sen mukaan, minkä he itse arvelivat olevan oikein, vaan he vastasivat Pyhän Hengen johtamina Jumalan Sanasta. Apt.8:35 luemme ihanasta tapahtumasta:

"Niin Filippus avasi suunsa ja lähtien tästä kirjoituksesta julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta."

Myöskin Stefanus oli mies, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä. Saarnassaan Apt.7 hän usein viittaa profeetalliseen Sanaan "Näin sanoo Herra". On mahdotonta erottaa Vanha- ja Uusi Testamentti toisistansa, sillä Vanhassa Testamentissa annettiin ne ennustukset, jotka Uudessa Testamentissa täyttyivät. Kaiken, mitä saarnaamme ja opetamme, täytyy perustua koko Jumalan Sanan "Näin sanoo Herra:an". Jumalan Sanan tarkoitus ei ole se, että lisäämme siihen omia ajatuksiamme ja selityksiämme, vaan se, että me profeetallisen Sanan ilmestyksen kautta näkisimme pelastussuunnitelman. Tätä tarkoitusta varten Jumala on aikojen alusta lähtien valinnut miehensä, jotka ovat aidossa Herran innoituksessa julistaneet Hänen Sanansa.

Voimme nähdä, että Jumala uskonpuhdistuksen päivistä lähtien yhä uudelleen ja uudelleen on ilmaissut raamatullisia totuuksia Sanastansa. Kaikkina aikoina ovat tulleet siunatuiksi ne, jotka ovat ottaneet vastaan Jumalan lähettämän sanansaattajan ja kuunnelleet sitä, mitä tämä heille Herran nimessä sanoi. Todelliset Jumalan lapset uskoivat sen hetken sanoman. Meidän tulee nähdä kaikki tällä hetkellä tapahtuva profeetallisen Sanan valossa, niinkuin myöskin kaikki Uuden Testamentin jumalanmiehet näkivät. Esimerkiksi Matt. 1:22-23 luemme:

"Tämä kaikki on tapahtunut, että kävisi toteen, minkä Herra on puhunut profeetan kautta, joka sanoo: 'Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja tälle on annettava nimi Immanuel', mikä käännettynä on: Jumala meidän kanssamme."

Matteus oli Pyhän Hengen innoituksessa ja viittasi innoituksen kautta annettuun profeetalliseen Sanaan. Kun tietäjät saapuivat Jerusalemiin ja tiedustelivat, missä Kristus tulisi syntymään, saivat myöskin he vastauksen Jumalan Sanasta. Matt. 2:6 luemme:

"Sillä näin on kirjoitettu profeetan kautta: 'Ja sinä Beetlehem, sinä Juudan seutu, et suinkaan ole vähäisin Juudan ruhtinasten joukossa, sillä sinusta on lähtevä hallitsija, joka kaitsee minun kansaani Israelia."

Matt.26:31 luemme:

"Silloin Jeesus sanoi heille: 'Tänä yönä te kaikki loukkaannutte minuun; sillä kirjoitettu on: Minä lyön paimenta, ja lauman lampaat hajotetaan.'"

Voimme huomata, että myöskin Kristus aina viittaa Jumalan Sanaan. Matt. 26:54 ja 56 Jeesus sanoo:

"'Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, jotka sanovat, että näin pitää tapahtuman? Mutta tämä kaikki on tapahtunut, että profeettain kirjoitukset kävisivät toteen.' Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat."

Jos tutkimme tätä aihetta, yllätymme huomatessamme, kuinka usein apostolit viittaavat profeettojen sanoihin.

Markus 1:1-3 luemme seuraavaa:

"Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, evankeliumin alku. Niinkuin on kirjoitettuna profeetta Esaiaan kirjassa: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava sinun tiesi'. Huutavan ääni kuuluu erämaassa: 'Valmistakaa Herralle tie, tehkää polut hänelle tasaisiksi'". (Mal. 3:1; Jes. 40:3)

Markus kiinnittää heti huomiomme profeetta Malakiaan ja Jesajaan laskiessaan evankeliuminsa perustuksen profeetalliselle Sanalle. Hän asettaa etusijalle "Näin sanoo Herra:n" ja osoittaa ihmisille sen täyttymyksen, mitä Jumala oli luvannut profeetallisessa Sanassansa. Jakeessa neljä Markus jo viittaa tienvalmistajaan ja kirjoittaa:

"...niin Johannes Kastaja saarnasi erämaassa parannuksen kastetta syntien anteeksisaamiseksi."

Johannes oli Jumalan lähettämä profeetta, jolla oli Jumalan sanoma Hänen kansallensa tuona aikana. On erittäin merkityksellistä ja tärkeää, että asetamme Jumalan Sanan etusijalle. Laskettuaan perustuksen profeetalliselle Sanalle Markus kertoo lähemmin Johanneksesta. Hän kuvaa tämän tehtävää ja sanomaa ja mainitsee jopa, miten tämä profeetta oli pukeutunut ja mitä hän söi. Hän ei heti ryhdy puhumaan Jeesuksesta, vaan puhuu ensin tienvalmistajasta ja profeetasta. Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Jeesuksen Kristuksen ensimmäinen tienvalmistaja tuli ja meni, sekä jätti jälkeensä ihmeellisen todistuksen.

Näinä viimeisinä päivinä tapahtuu jotakin erikoista. Monet lopunaikaa koskevat ennustukset ovat jo täyttyneet, ja monet täyttyvät parhaillaan. Myöskin ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemusta on luvattu tulevaksi tienvalmistaja, jollainen Johanneskin oli. Tämä tosiasia vahvistetaan myöhemmin tässä kirjasessa.

Jos kerran Kirjoitukset puhuvat Herran ensimmäisen tulemuksen tienvalmistajasta, niin kuka voi moittia meitä ihmisen kunnioittamisesta, kun mainitsemme profeetan, joka lähetettiin valmistamaan tietä ennen Herran toista tulemusta? Jumala valmisti ennaltatietämisensä kautta koko pelastussuunnitelmansa. Sama koskee myöskin kunkin ajanjakson sanomia ja sanansaattajia. Jumala oli jo ennen maailman luomista ennalta määrännyt ne ihmiset, jotka tulisivat kuulemaan tämän sanoman.

Tulemme osoittamaan, että perustuksenamme on "Näin sanoo Herra". Ne kirjanoppineet, jotka eivät uskoneet Johanneksen olleen Jumalan lähettämän profeetan, olivat luonnollisestikin vihaisia siitä, että Markus viittasi häneen kirjoituksissansa. Aivan yhtä hyvin he olisivat voineet syyttää häntä ihmisen kunnioittamisesta; mutta Markus oli Pyhän Hengen innoituksessa. Hän oli täysin varma Jumalan ilmoitetusta Sanasta, ja siksi hän saattoi kirjoittaa siitä, mitä silloin tapahtui.

Rakkaat veljet ja sisaret Herrassa! Ihmisen, joka tänä aikana on todella täytetty Pyhällä Hengellä, on mahdotonta kieltää se, mitä Jumala on luvannut ja mitä Hän on toteuttanut tämän sukupolven aikana. Jumalan armosta olemme tulleet takaisin "Näin sanoo Herra:an". Nyt voimme ymmärtää profeetallisen Sanan merkityksen Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen kirkkaassa valossa.

Nyt on edessämme kysymys: miksi tuon ajan kirjanoppineet eivät huomanneet ennustusten täyttymystä? Aivan yksinkertainen syy siihen on se, että he olivat antaneet Kirjoituksille omat selityksensä ja odottivat sitten Jumalan tekevän kaiken heidän selityksiensä mukaan. Sama tapahtuu tämänkin sukupolven kirjanoppineiden kohdalla.

Myöskin nyt vain ne näkevät Kirjoitusten täyttymisen, jotka ymmärtävät profeetallisen Sanan "Näin sanoo Herra". Yhtä varmasti kuin Jumala lähetti profeetan ennen Kristuksen ensimmäistä tulemusta, yhtä varmasti Hänellä oli myöskin ennen toista tulemustansa profeetta tienvalmistajana. Kaikkien inhimillisten selitysten keskellä hän Pyhän Hengen ilmestyksen kautta julisti Jumalan kansalle "Näin sanoo Herra" Jumalan Sanasta. On viimeiset hetket jättää kaikki inhimilliset selitykset ja palata takaisin Jumalan Sanaan.

Voimme sanoa, että kaikki mitä Jeesukselle Kristukselle tapahtui, tapahtui Kirjoitusten mukaan. Hänen syntymänsä, elämänsä, toimintansa, kärsimisensä, ja kuolemansa, Hänen ylösnousemisensa ja taivaaseenastumisensa —kaikki tapahtui Jumalan Sanan mukaan. Kaikki täyttyi siten kuin Herran profeettojen suun kautta oli ennustettu. Voimme myöskin nähdä, että kaikki mikä tapahtuu Elävän Jumalan seurakunnalle —alusta loppuun — täytyy tapahtua Jumalan Sanan mukaan. Luukas 4:16 luemme, että Herra Jeesus meni eräänä sapattina synagoogaan. Hänelle annettiin profeetta Jesajan kirjakäärö. Hän luki ihanan tekstin luvusta 61, jossa puhuttiin Hänen toiminnastansa. Sitten Hän alkoi puhua sanoen: "Tänä päivänä tämä kirjoitus on käynyt toteen teidän korvainne kuullen." Kuten olemme huomanneet, viittasivat niin kirjoittajat kuin Jeesuskin aina siihen, että ennustukset täyttyivät.

Rakastetut Herrassa: Olemmeko ymmärtäneet, mistä tänä aikana todella on kysymys? Olemmeko ymmärtäneet, että Herra Jeesus ja kaikki Uuden Testamentin jumalanmiehet ovat aina viitanneet Vanhaan Testamenttiin? He jatkuvasti toivat julki sen, että kaikessa mitä tapahtui, täyttyivät Kirjoitukset. Samoin mekin teemme tänä aikana Jumalan armosta. Meille on suotu etuoikeus nähdä Kirjoitusten täyttyminen. Meillä on myöskin etuoikeus kirjoittaa niistä asioista, joita Jumala on tehnyt meidän aikanamme.

Ne ihmiset, jotka eivät välitä Jumalan Sanasta —"Näin sanoo Herra", kulkevat ylpeyden sokaisemina Jumalan ohitse. He eivät seuraa Herraa Hänen suunnitelmansa mukaan. Sellaiset ihmiset eivät rakenna pettämättömän Jumalan Sanan perustukselle. He eivät rakenna Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen kalliolle, vaan omalle perustuksellensa.

Oi, Jumalan kansa! Palaa takaisin "Näin sanoo Herra:an", niin että voit nähdä Jumalan Sanan täyttymisen tänä aikana! Palaa takaisin siihen todelliseen uskoon, joka perustuu Jumalan Sanaan. Elämme ihanaa aikaa, jolloin silmiemme edessä täyttyvät ne ihmeelliset ennustukset, jotka ovat yhteydessä Jeesuksen Kristuksen tulemukseen. Ylistetty olkoon Herra, joka on antanut Sanansa kirkkaan valon loistaa niille, jotka istuivat pimeydessä. Johannes kirjoittaa Joh. 6:45:

"Profeetoissa on kirjoitettuna: 'Ja he tulevat kaikki Jumalan opettamiksi.'"

Ilmoitetun Sanan kautta me saatamme nähdä ne salaisuudet, jotka sukupolvien ajan ovat olleet kätkettyinä. Tänä aikana meidät irrotetaan kaikista inhimillisistä selityksistä ja me tulemme Jumalan opettamiksi. Kuinka ihanat ovatkaan Jeesuksen sanat, jotka Hän puhui Jerusalemissa juhlan aikana:

"Joka uskoo minuun niinkuin Raamattu sanoo, hänen sisimmästään on juokseva elävän veden virrat." (Englanninkielisen sekä myöskin Saarisalon käännöksen mukaan.)

Vain jos näin on, voivat Jumalan siunaukset levätä meidän yllämme. Sanat: "...joka uskoo minuun niinkuin Raamattu sanoo" ovat paljon tärkeämmät kuin mitä ymmärrämmekään. Kaiken mitä teemme, uskomme ja opetamme, tulee tapahtua Kirjoitusten mukaan. 2. Tim.3:16-17 luemme:

"Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut."

Jos haluamme päästä täyteen miehuuteen Kristuksessa ja pyrkiä täydellisyyteen Hebr. 6:1 mukaan, täytyy meidän lukea innoitettua Jumalan Sanaa ja uskoa kaikki siihen kirjoitetut lupaukset.

On hyvin tärkeätä tietää, että Herra Jeesus ylösnousemuksensa jälkeen avasi opetuslastensa mielen ymmärtämään Kirjoituksia. Luemme Luuk. 24. että Hän kulki kahden opetuslapsen kanssa Emmaukseen. He puhuivat paljon niinä päivinä tapahtuneista asioista, mutta kuitenkaan heillä ei ollut mitään selvyyttä niistä eikä niiden merkityksestä.

Myöskin meidän aikanamme on tapahtunut paljon, mistä ihmiset puhuvat. Mutta olemmeko kohdanneet Jeesuksen? Hän voi avata ymmärryksemme ja vastata kysymyksiimme tänä päivänä. Opetuslapset jopa sanoivat Jeesukselle: "Oletko sinä ainoa muukalainen Jerusalemissa, joka et tiedä, mitä siellä näinä päivinä on tapahtunut?" He eivät tunteneet Häntä eivätkä käsittäneet, että Kirjoitukset täyttyivät. Niin kauan kuin opetuslapset puhuivat, ei Herra voinut avata heidän ymmärrystänsä. Kuitenkin heti, kun Herra Jeesus alkoi puhua, voivat he selvästi nähdä ja ymmärtää, mitä oli tapahtunut. Todellisten opetuslasten on mahdollista puhua Jumalan asioista ja kuitenkin jäädä tietämättömäksi siitä tosiasiasta, että jokin Kirjoitus on täyttynyt. Avain on Jeesuksen sanoissa Luuk. 24:25-27:

"Oi te ymmärtämättömät ja hitaat sydämeltä uskomaan kaikkea sitä, minkä profeetat ovat puhuneet! Eikö Kristuksen pitänyt tätä kärsimän ja sitten menemän kirkkauteensa?' Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu."

Huomaamme, että Jeesus Kristus itsekin korostaa sitä, että kaiken profeettojen kautta sanotun täytyy toteutua. Tämä on hyvin tärkeätä. Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti. Jos olemme Hänen todellisia opetuslapsiansa, antaa Hän meille ymmärryksen huomata, millä tavalla kaikki se toteutuu, mitä Jumala on puhunut palvelijoidensa ja profeettojensa suun kautta. Monet ennustukset täyttyvät meidän aikanamme. Näihin Raamatun ennustuksiin meidän on kiinnitettävä huomiomme. Meidän tulee myöskin ymmärtää, ettemme voi selittää Kirjoitusten profetioita oman näkemyksemme mukaisesti. On välttämätöntä, että Jumalan lähettämä profeetta puhuu Jumalan salaisuuksista. Veli Branham on usein sanonut: "Jumala on oma selittäjänsä." Hän selittää Sanaansa antamalla tapahtua sen, mitä on puhuttu.

Jos joku haluaa ymmärtää Jumalan tekoja nyt ennen Herran toista tulemusta, täytyy hänen ensin ymmärtää, mitä Jumala teki Herran ensimmäisen tulemuksen aikaan. Vanhasta Testamentista voimme toistuvasti lukea, että Sana tuli profeetoille. Profeetat näkivät näyssä ja ilmestyksissä sen, mitä Jumalalla oli sanottavana kansallensa. Aamos. 3:7 luemme tutun kohdan:

"Sillä ei Herra, Herra, tee mitään ilmoittamatta salaisuuttaan palvelijoillensa profeetoille."

Hän ei sano, että Jumalan salaisuudet ilmoitettaisiin evankelistoille tai saarnaajille, vaan ne ilmoitetaan Jumalan palvelijoille, profeetoille. Paavali korostaa tätä asiaa Uudessa Testamentissa kirjoittaessaan salaisuudesta Ef.3:5:

"...jota menneiden sukupolvien aikana ei ole ihmisten lapsille tiettäväksi tehty, niinkuin se nyt Hengessä on ilmoitettu hänen pyhille apostoleilleen ja profeetoille..."

Meidän tulee oppia kunnioittamaan jumalallista järjestystä ja pyytää Jumalalta apua, jotta voisimme oikealla tavalla ymmärtää Hänen tekojansa. Todellinen Jumalan profeetta ei esitä omia ajatuksiansa eikä myöskään jonkun kirkkokunnan näkemyksiä, vaan hän puhuu Jumalalta saamallaan arvovallalla Herran nimessä. Tässä kohden lainaamme erästä raamatunkohtaa, jonka löydämme 2. Aikak. 20:20:

"Joosafat astui esiin ja sanoi: 'Kuulkaa minua te Juudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte."

Uskomme varmasti, että nämä sanat puhuttiin Pyhän Hengen innoituksessa. Meidän ei tulisi ohittaa niitä välinpitämättömästi, vaan meidän tulee kiinnittää huomiomme siihen, mitä varsinkin jakeen loppuosassa sanotaan: "...uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin te olette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin te menestytte!" Haggai 1:12-13 luemme:

"... ylimmäinen pappi... ja kansan koko jäännös kuuli Herran, Jumalansa ääntä ja profeetta Haggain sanoja, jota varten Herra, heidän Jumalansa, oli hänet lähettänytkin, ja kansa pelkäsi Herraa. Haggai, Herran sanansaattaja, sanoi, saattaen Herran Sanan, kansalle näin: 'Minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra.'"

Myöskin tämä Kirjoitus annettiin innoituksen kautta ja se on erittäin hyödyllinen opetukseksi. Tässä luemme Herran lähettiläästä, joka toi Jumalan kansalle sanoman. Huomattavinta tässä raamatunkohdassa on se, että kansan jäännös totteli Herran, heidän Jumalansa, ääntä sekä profeetta Haggain sanoja; Herra oli hänet lähettänyt ja kansa pelkäsi Herraa.

Ennen kaikkea meidän tulee ymmärtää, mitä Jumala on luvannut. Kun sitten käsitämme, että Jumala on lähettänyt profeetan, täytyy meidän olla halukkaita tottelemaan Jumalan Sanaa. Silloin Herra on meidän kanssamme. Tällaisessa mielentilassa me voimme ottaa vastaan lähettilään ja myöskin sen sanoman, jonka todellinen Jumalan profeetta julistaa Jumalan Sanasta. Epäröimättä voidaan sanoa, että myöskin tämän sukupolven aikana elävä Jumalan kansan todellinen jäännös tottelee Herran, heidän Jumalansa ääntä, kun se kuulee Hänen lähettämänsä profeetan sanoja. He ottavat vastaan sekä sanansaattajan että sanoman.

Kuten jo on mainittu, oli Vanhassa Testamentissa Herran ensimmäistä tulemusta koskevia ennustuksia. Ennen niiden täyttymystä Jumala lähetti Johannes-nimisen profeetan. Hän valmisti Herralle tien ja toi sen ajan Jumalan lapsille "Jumalan puhutun Sanan" paljastaakseen Kirjoitetun Sanan. Kirjoitettu Sana on paljastettu 'puhutun Sanan' kautta. Jokainen, joka uskoi Johanneksen sanoman, uskoi todellisuudessa Jumalaa. Elämme nyt hetkiä ennen Kristuksen toista tulemusta, ja jälleen ennustukset toteutuvat. Jokainen, joka uskoo tämän hetken sanoman — Jumalan lähettämän profeetan julistamana — tulee näkemään Kirjoitusten täyttymisen.

Se, mitä me tänä aikana tarvitsemme, on "Näin sanoo Herra", jotta meillä olisi täydellinen varmuus uskomisessamme ja opetuksessamme. Johanneksen päivinä oli monia sellaisia, jotka saarnasivat, mutta jotka eivät kuitenkaan huomanneet Jumalan Sanan täyttymistä silmiensä edessä. Sama voi toistua meidän aikanamme. Saarnataan Herran tulemusta, lauletaan kauniita lauluja sekä pidetään ihania jumalanpalveluksia. Siitä huolimatta naulitaan Jumalan Poika uudelleen ristille, kun hyljätään se, mitä Jumala on luvannut tälle ajalle ja mitä Hän on tehnyt.

On mahdotonta hyljätä Jumalan työ kärsimättä siitä vahinkoa. Kuitenkin jokainen todellinen Jumalan lapsi ymmärtää sen ja ottaa vastaan sekä sanansaattajan että sanoman.

Pietari nousi Jerusalemissa seisomaan sadankahdenkymmenen edessä ja sanoi Apt. 1:16:

"Miehet, veljet, sen raamatunsanan piti käymän toteen, jonka Pyhä Henki on Daavidin suun kautta edeltä puhunut Juudaasta, joka rupesi niiden oppaaksi, jotka ottivat kiinni Jeesuksen."

Pyhän Hengen innoituksessa Pietari näki Kirjoitusten täyttymyksen siinä, mitä Juudas oli tehnyt. Meidän tulee lukea tämä luku loppuun asti todetaksemme, kuinka Pietari jatkuvasti viittaa ennustuksiin, joiden tuli täyttyä. Tämä on Jumalan lähettämän palvelijan tuntomerkki. Hän ei anna ihmisille mitään järkeiltyjä selityksiä, vaan johtaa heidät takaisin "Näin sanoo Herra:an".

Apostolien tekojen 2. luvussa luemme Pyhän Hengen vuodatuksesta. Jälleen Pietari astuu esiin yhdessä yhdentoista apostolin kanssa ja korottaen äänensä sanoo:

"Miehet, juutalaiset ja kaikki Jerusalemissa asuvaiset, olkoon tämä teille tiettävä, ja ottakaa minun sanani korviinne. Eivät nämä ole juovuksissa, niinkuin te luulette; sillä nyt on vasta kolmas hetki päivästä. Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta: 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.'"

Voimme siis nähdä, että Pietari tiesi Pyhän Hengen johdatuksessa tarkoin, mikä ennustus tuolloin täyttyi. Hän ei tuonut julki omaa selitystänsä siitä, mitä helluntaipäivänä tapahtui, vaan hän viittasi Jumalan Sanaan. Hän osoitti kansalle, että profeetta Jooel oli puhunut siitä. Apt. 3:18 luemme:

"Mutta näin on Jumala täyttänyt sen, minkä hän oli edeltä ilmoittanut kaikkien profeettain suun kautta."

Tämä on ihana toteamus. Kristusta ajatellen hän sanoo jakeessa 21:

"Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti, jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta."

Tämä profeetallinen sana johtaakin meidät varsinaiseen aiheeseemme. Kristus odottaa taivaassa, kunnes kaikki on jälleen asetettu kohdallensa, ja jumalallinen järjestys on uudistettu seurakunnassa, niinkuin Jumala on sen sanonut pyhien profeettojensa suun kautta. Silloin kun Pietari puhui tämän Jumalan Sanan, jossa puhutaan kaiken ennalleenasettamisesta, oli Johannes jo kauan sitten lopettanut palvelustehtävänsä. Tämä lupaus käy yksiin myöskin sen kanssa, mitä Jeesus Kristus sanoi Matt. 17:11:

"Jeesus vastasi ja sanoi: 'Elias tosin tulee ja asettaa kaikki kohdallensa.'"

Tämä on puhuttu ja kirjoitettu tulevassa aikamuodossa. Sitä ei voida kieltää. Herra Jeesus sanoi tämän sen jälkeen, kun Johanneksen palvelustehtävä jo oli lopussa.

Opetuslapset kysyivät Mestariltansa: "Miksi sitten kirjanoppineet sanovat, että Eliaan pitää tulla ensin?" Siihen Hän vastasi heille, että Elias oli tuleva asettaaksensa kaiken jälleen kohdallensa. Sitten Hän sanoi Johannesta ajatellen: "Elia on jo tullut, mutta he eivät tunteneet häntä." Jeesus lausui nämä sanat, sillä ensimmäinen osa profeetta Elian tehtävää koskevasta ennustuksesta oli toteutunut: "...kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen." (Luuk. 1:17). Tähän kätkeytyy salaisuus, kuten myöskin Luuk. 4:19, missä Herra Jeesus lukee Herran otollisesta vuodesta, mutta jättää mainitsematta sen, mitä on kirjoitettu koston päivästä. Voimme nähdä, että oli Jumalan lupaus lähettää profeetta ennen Kristuksen ensimmäistä tulemusta, ja samoin ennen Hänen toista tulemustaan. Herran Jeesuksen Kristuksen toisen tulemuksen täytyy tapahtua ennenkuin koittaa suuri ja peljättävä Herran päivä. Lupaus profeetta Elian lähettämisestä ennen suurta ja peljättävää Herran päivää löytyy Mal. 4:5:

"Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä."

On ilmeistä, että kirjanoppineet odottivat miestä, joka tekisi suuria ihmeitä ja merkkejä kansan keskellä niinkuin Eliakin. Johannes oli Sana-profeetta, mutta kuitenkaan hänen toimintansa kautta ei tapahtunut yhtään ihmettä eikä merkkiä. Hän ei ollut se profeetta Elia, joka oli tuleva ennen suurta ja peljättävää Herran päivää. Johanneksen aikana Herran päivä ei ollut lähellä, vaan päinvastoin silloin alkoi armon ja pelastuksen päivä. Hän oli ainoastaan profeetta, joka esiintyi Elian voimassa ja hengessä. Herran enkeli sanoi Sakariaalle näin:

"Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen." (Luuk. 1:17).

On välttämätöntä, että luemme tarkoin Jumalan jokaisen sanan. Tässä kohden ei sanota, että hän on Elia, vaan ainoastaan, että hän on tuleva Eliaan hengessä ja voimassa. Johanneksen evankeliumissa Johannes antaa todistuksensa 1:19:

"Ja tämä on Johanneksen todistus, kun juutalaiset lähettivät hänen luoksensa Jerusalemista pappeja ja leeviläisiä kysymään häneltä: 'Kuka sinä olet?' Ja hän tunnusti eikä kieltänyt; ja hän tunnusti: 'Minä en ole Kristus.' Ja he kysyivät häneltä: 'Mikä sitten?' Oletko sinä Elias?' Hän sanoi: 'En ole.'"

Jos emme halua tehdä Johanneksesta valehtelijaa, on meidän uskottava, mitä hän sanoi. Jakeessa 23 hän vastaa raamatunkohdalla, joka ennustaa hänestä:

"Minä olen huutavan ääni erämaassa: 'Tehkää tie tasaiseksi Herralle', niinkuin profeetta Esaias on sanonut."

Johanneksen todistus ja se, mitä enkeli sanoi Sakariaalle, pitävät täysin yhtä Jeesuksen Kristuksen todistuksen kanssa. Johanneksesta kirjoitetaan Matt. 11:10:

"Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi.'"

Tämä on Mal.3:1 sisältyvä tunnettu teksti. Jeesus Kristus on itse sanonut näin, emmekä voi muuta kuin uskoa, että näin on. Siten on kolmen Raamatun todistajan kautta vahvistettu, että Johannes oli se profeetta, joka esiintyi Elian hengessä ja voimassa, mutta joka ei kuitenkaan voinut olla se Elia, joka oli tuleva ennen Herran suurta ja peljättävää päivää.

Kun Johannes tuli, alkoi armon ja pelastuksen päivä. On kulunut lähes kaksituhatta vuotta, mutta suuri ja peljättävä Herran päivä ei ole vielä tullut. Kuitenkin Jumalan Sanan mukaan, niinkuin luemme Malakian kirjasta Vanhan Testamentin kaksi viimeistä jaetta, täytyy profeetta Elian tulla ennen suurta ja peljättävää Herran päivän koittamista. Hän on kääntävä lasten sydämet isien puoleen, ettei Herran täytyisi lyödä maata kirouksella.

Ottakaamme nyt muutamia raamatunkohtia, jotka kuvaavat Herran päivää. Ensinnäkin 2.Tess. 2:2, missä Paavali kirjoittaa:

"...ettette anna minkään hengen ettekä sanan ettekä minkään muka meidän lähettämämme kirjeen heti järkyttää itseänne, niin että menetätte mielenne maltin, ettekä anna niiden itseänne peljästyttää, ikäänkuin Herran päivä jo olisi käsissä."

Varmasti oli sinäkin aikana ihmisiä, jotka sekoittivat ensimmäisen tulemuksen tienvalmistajan toisen tulemuksen tienvalmistajaan, kuten tänäkin aikana, sillä ei Paavalin muutoin olisi tarvinnut kirjoittaa tästä Herran tulemusta koskettelevasta asiasta. Paavali oli apostoli ja profeetta. Hän selittää tämän sitten tarkemmin ja kirjoittaa suuresta lankeemuksesta ja kuvaa kaikki ne asiat, joiden tuli tapahtua ennen Herran päivän tulemista. Itse asiassa Paavali haluaa sanoa, että Herran päivä voi tulla vasta sitten, kun ne lopunaikaan kuuluvat asiat ovat tapahtuneet, joista hän on kirjoittanut 2.Tess.2 sekä joissakin muissa kohdissa.

Herran päivästä kerrotaan niin hyvin Vanhassa kuin Uudessakin Testamentissa. Esimerkiksi Jes. 13:6 ja 9 luemme:

"Valittakaa, sillä Herran päivä on lähellä, se tulee kuin hävitys Kaikkivaltiaalta... Katso, Herran päivä tulee, tulee armottomana, tulee kiivaus ja vihan hehku, tekemään autioksi maan ja hävittämään siitä sen syntiset."

Profeetta Sefanjasta 1:14-15 luemme:

"Lähellä on Herran suuri päivä, se on lähellä ja tulee sangen kiiruusti. Kuule, Herran päivä: Silloin sankarit haikeasti huutavat. Vihan päivä on se päivä, tuskan ja ahdistuksen päivä, häviön ja hävityksen päivä, pimeyden ja synkeyden päivä, pilven ja sankan sumun päivä."

Jooel.2:31 sanotaan:

"...aurinko muuttuu pimeydeksi ja kuu vereksi, ennen kuin Herran päivä tulee, se suuri ja peljättävä."

Tämä pitää yhtä sen kanssa, mitä kuudennessa sinetissä on kirjoitettuna (Ilm.6:12). Armon ja pelastuksen päivä päättyy seurakunnan ylöstempaamisen hetkellä. Silloin alkaa vihan ja koston päivä. Pietari kirjoittaa 2. Piet.3:10:

"Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty , palavat."

Paavali kirjoittaa 1.Tess. 5:2:

"...sillä itse te varsin hyvin tiedätte, että Herran päivä tulee niinkuin varas yöllä."

Hän jatkaa neljännessä jakeessa:

"Mutta te, veljet, ette ole pimeydessä, niin että se päivä voisi yllättää teidät niinkuin varas."

Tämä profeetallinen sana on nyt toteutunut. Paavali kirjoittaa, että meitä ei voi yllättää, koska me emme elä pimeydessä. Profeetta Sakarja ennusti Sak. 14:7:

"Se on oleva yhtämittaista päivää. —Herralle se on tunnettu —ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata."

Se, joka tänä aikana elää Jumalan ilmoitetun Sanan valossa, ei ole enää pimeydessä. Tässä sukupolvessa elävät Jumalan valitut ovat käsittäneet, että Jumala on lähettänyt palvelijansa ja profeettansa ennen tuon suuren ja peljättävän Herran päivän koittamista.

Nyt muutama kysymys kaikille oman aikamme sananpalvelijoille, jotka liiankin usein ovat syyttäneet niitä, jotka Raamatun aikana eivät tunnistaneet etsikkoaikaansa eivätkä huomanneet profetioiden täyttymistä. Saattaisiko kuitenkin olla mahdollista, että me itse olemme samassa tilanteessa käsittämättä sitä? Ohitammeko me sen, mitä Jumala meidän aikanamme tekee? Emmekö käsitä sitä, mitä Jumala nyt tekee, koska seuraamme omia ohjelmiamme, emmekä Jumalan tätä aikaa tarkoittavan profeetallisen Sanan mukaista suunnitelmaa? On välttämätöntä, että otamme vastaan katoamattoman ja pettämättömän Jumalan Sanan tiemme valaisijaksi. Luemme Herramme ihanat sanat Joh. 8:12:

"Niin Jeesus taas puhui heille sanoen: 'Minä olen maailman valkeus; joka minua seuraa, se ei pimeydessä vaella, vaan hänellä on oleva elämän valkeus.'"

Jeesus Kristus on Sana. Hänen seuraamisensa merkitsee tälle ajalle ilmoitetun Sanan seuraamista. Monet sanovat suullansa: "Jumalan Sana on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni", mutta kuitenkin he yhä vaeltavat pimeydessä. Jumalan Sana voi vain silloin tulla meille kirkkaaksi valoksi, kun Pyhä Henki on ilmoittanut sen meille jumalallisessa merkityksessään. Kuten veli Branham usein sanoi, ihmiset kiittävät Jumalaa siitä, mitä Hän on tehnyt ja mitä Hän tulee tekemään, mutta kulkevat sen ohitse, mitä Hän tekee heidän omalla ajallansa.

Olemme kysymyksen edessä, tahdommeko edelleen uskoa ja saarnata omien selitystemme mukaan, vai otammeko vastaan sen ilmoitetun Sanan, jonka Jumala lähetti meidän ajallemme veli Branhamin profeetallisen toiminnan kautta? Useimmat ihmiset ovat tietämättömät sen suhteen, mitä Jumala on luvannut tälle viimeiselle sukupolvelle. Meidän täytyy kerta kaikkiaan oppia, että Jumalalla on aikojen alusta asti ollut palvelijoita ja profeettoja, joille Hän saattoi ilmoittaa tulevia tapahtumia. Kun jotakin erikoista tuli tapahtumaan maan päällä, oli Jumalalla aina yksi profeetta, jolle Hän saattoi puhua. Meidän täytyy myöskin käsittää, ettei jokainen sananpalvelija ja evankelista voi toimia profeettana. Tarvitaan profeetta ilmoittamaan ihmisille profeetallinen Sana. Yhtä varmasti kuin Jumala on käyttänyt profeettoja puhuaksensa heidän kauttansa ja antaaksensa lupauksia, yhtä varmasti Hän käytti profeettoja jälleen, kun ennustusten täyttymyksen aika tuli. Kiitos Jumalalle, joka valvoo Sanaansa toteuttaaksensa sen!

Jeesus Kristus sanoi Luuk. 17:26-30

"Ja niinkuin kävi Nooan päivinä, niin käy myöskin Ihmisen Pojan päivinä: he söivät, joivat, naivat ja menivät miehelle, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin; ja vedenpaisumus tuli ja hukutti heidät kaikki. Niin myös, samoin kuin kävi Lootin päivinä: he söivät, joivat ostivat, myivät, istuttivat ja rakensivat, mutta sinä päivänä, jona Loot lähti Sodomasta, satoi tulta ja tulikiveä taivaasta, ja se hukutti heidät kaikki, samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy."

On erittäin tärkeätä, että yritämme eläytyä tuohon aikaan ja että oivallamme, mitä Jumala teki silloin, ymmärtääksemme, mitä Hän nyt tekee. Useimmat näkevät vain sen, mitä tuon ajan uskosta osattomat tekivät. Mutta me olemme pääasiallisesti kiinnostuneet siitä, mitä tuon ajan uloskutsuttujen keskuudessa tapahtui ennenkuin tuomio lankesi jumalattomien ylle. On tosiasia, että Jumalalla oli profeetta, ennenkuin vedenpaisumus kohtasi ihmiskuntaa. Hän ilmaisi tahtonsa salaisuuden tuolle profeetalleen, ja niin kaikki, jotka uskoivat häntä, pakenivat ja pelastuivat.

Siihen aikaan oli Jumalan siunaama Seetin jälkeläisten sukuhaara, sekä lisäksi Kainin jälkeläisten sukuhaara. Kun nämä molemmat sekoittuivat, päätti Jumala hävittää kaiken lihan, sillä Kristuksen täytyi lihan mukaan syntyä puhtaasta Seetin sukuhaarasta.

Elämme ajassa, jossa uskonnollinen maailma sekoittuu ja yhtyy Kirkkojen Maailmanneuvostoon. Mutta juuri tänä aikana Jumala lähetti profeetan, jolle Hänen oli mahdollista uskoa sanoma tätä sukupolvea varten, kutsuaksensa ulos Jumalan lapset, niin että he olisivat erotetut uskomaan totuuden, ja pääsisivät uskomasta valhetta. Voimme kuvitella, että ihmiset ja yksinpä Jumalan lapsetkin pilkkasivat Nooaa ja puistelivat päätään puhuessaan hänestä, Jumalan profeetasta. Mutta tuli aika, jolloin Jumala vahvisti sen, mitä Hänen nimessänsä oli puhuttu. Samoin tulee olemaan tämänkin sukupolven aikana.

Yhtä varmasti kuin Jumalalla oli profeetta tuona aikana, yhtä varmasti Hänellä täytyi nytkin olla profeetta, sillä Jeesus Kristus on itse sanonut:

"Samoin käy sinä päivänä, jona Ihmisen Poika ilmestyy." (Luuk. 17:30)

Siihen aikaan ihmiset mahdollisesti ajattelivat, ettei Nooa voinut olla ainoa, jolle Jumalan Sana ja Jumalan tuota aikaa koskeva tahto oli ilmoitettu. On kuitenkin kiistämätön tosiasia, että näin oli, sillä Jumala itse on asian vahvistanut.

Ystävät, Kirjoitukset eivät voi raueta tyhjiin. Jeesus Kristus, Jumalan Poika, sanoi Matt. 24:37-39:

"Sillä niinkuin oli Nooan päivinä, niin on Ihmisen Pojan tulemus oleva."

Samalla varmuudella saatamme mekin totuudenmukaisesti sanoa, että tämä ennustus on toteutunut.

Kuvitelkaamme mielessämme, mitä tapahtui ennenkuin Jumalan tuli lankesi taivaasta ja poltti Sodoman ja Gomorran kaupungit. 1.Moos. 18 mukaan Herra vieraili kahden enkelin kanssa profeettansa Abrahamin luona. 1.Moos. 19:1 me luemme, että molemmat enkelit menivät Sodomaan sillä aikaa, kun Herra jäi Abrahamin luokse ja puhui hänen kanssansa, niinkuin luemme 1.Moos. 18:17).

"Salaisinko minä Abrahamilta, mitä olen tekevä?"

Abraham oli tuon ajan Jumalan profeetta. Hänelle Herra paljasti tahtonsa salaisuudet. Lukekaapa huolellisesti 1.Moos. 18:9-15. Herra vahvistaa Abrahamille antamansa lupauksen. Saara on teltassa ja kuuntelee tätä keskustelua. Hän naureskelee itseksensä. Silloin Herra paljastaa Abrahamille, että Saara nauroi. Hän myöskin paljastaa, mitä tämä ajatteli sydämessänsä (jae 13 ). Tämä tapahtuma oli tärkein niistä, joka sattuivat tuohon aikaan, ennenkuin Jumalan tuomio lankesi sen ajan ihmisten ylle.

Jos me emme käsitä sitä, mitä noina päivinä tapahtui, emme varmastikaan voi ymmärtää sitä, mitä nyt tapahtuu. Kykenemmekö näkemään sen, että Herra meidän aikanamme toimi samalla tavoin maan päällä, kuin mitä Hän toimi Abrahamin aikana? Niin kuin Herra ilmaisi itsensä Abrahamille, niin Hän myös ilmaisi itsensä Abrahamin siemenelle täällä maan päällä kulkiessaan. Aivan niinkuin Abraham uskoi Jumalaa, samoin Abrahamin siemen uskoi Jumalaa.

Johanneksen evankeliumissa 1:40-42 meille kerrotaan, että Andreas tuo veljensä Kristuksen luokse. Herra katsoo häneen sanoen:

"Sinä olet Simon, Johanneksen poika."

Koskaan aikaisemmin Jeesus ei ollut tavannut häntä, ja nyt Hän puhuttelee häntä nimeltä ja sanoo jopa hänen isänsäkin nimen. Älkäämme sivuuttako tätä kevyesti, sillä kaikella, mitä Herra on tehnyt, on suuri merkitys. Samassa luvussa kerrotaan, miten Filippus tuo Natanaelin Kristuksen luokse. Jeesus katsoo häntä ja sanoo: "Katso, oikea israelilainen, jossa ei vilppiä ole." Natanael oli niin yllättynyt, että hän kysyi hämmästyneenä: "Mistä minut tunnet?" (Joh. 1:48) Silloin Mestari vastasi: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, kun olit viikunapuun alla, näin minä sinut." Tämä riitti hänelle ja niinpä hän huudahti: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika, sinä olet Israelin kuningas!"

Johanneksen evankeliumin 4.luvussa löydämme kertomuksen samarialaisesta naisesta. Herra Jeesus paljasti hänen elämänsä. Nainen sanoi hänelle: "Herra, minä näen, että sinä olet profeetta." Sitten hän sanoi: "Minä tiedän, että Messias on tuleva, hän, jota sanotaan Kristukseksi; kun hän tulee, ilmoittaa hän meille kaikki." Jeesus sanoi hänelle: "Minä olen se, minä, joka puhun sinun kanssasi." Tämä riitti naiselle . Hän oli varma ja juoksi kaupunkiin sanoen" Tulkaa katsomaan miestä, joka on sanonut minulle kaikki, mitä minä olen tehnyt. Eihän se vain liene Kristus?" (Joh.4:29):

Jos joku tänä aikana haluaa ymmärtää oikein veli Branhamin toimintaa, hänen täytyy ensin ymmärtää Herran toiminta. Ne, jotka ovat olleet läsnä veli Branhamin kokouksissa, eivät voi kieltää sitä, että sama Herra ilmaisi itsensä samalla tavalla Pyhän Hengen voiman kautta. Sadat nauhoitetut saarnat ovat elävä todiste tästä tosiasiasta. Myöskin tänä aikana todellinen Jumalan siemen on tuntenut kirkkauden Herran ja iloitsee Jumalan teoista. Käärmeen siemen selittää Herran työn olleen paholaisesta. Niinkuin oli silloin, niin on nytkin. Mutta jokainen ihminen, jolle Herra ilmestyi tällä yliluonnollisella tavalla, tunsi Hänet ja oli vakuuttunut siitä, että se oli Jumalasta. Kuka tahansa, joka lukee neljää evankeliumia, tulee huomaamaan, että Herra Jeesus Kristus saattoi kertoa ihmisille heidän ajatuksensa ja tekonsa. Joh. 2:24-25 luemme:

"Mutta Jeesus itse ei uskonut itseänsä heille, sentähden että hän tunsi kaikki eikä tarvinnut kenenkään todistusta ihmisestä, sillä hän tiesi itse, mitä ihmisessä on."

Matt. 21:1 mukaan Jeesus Kristus lähetti kaksi opetuslasta sanoen heille:

"Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta löydätte aasintamman sidottuna ja varsan sen kanssa; päästäkää ne ja tuokaa minulle. Ja jos joku teille jotakin sanoo, niin vastatkaa: 'Herra tarvitsee niitä'; ja kohta hän lähettää ne. Mutta tämä tapahtui, että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: 'Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee sinulle hiljaisena ja ratsastaen aasilla, ikeenalaisen aasin varsalla.'"

Tietysti opetuslapset löysivät kaiken sellaisena kuin Herra oli heille sanonut. Herra Jeesus Kristus tiesi, mitä ihmiset ajattelivat sydämessänsä. Hän myöskin voi sanoa, mitä tulisi tapahtumaan; ja kaikki tapahtui juuri niinkuin Hän oli sanonut. Jumalan todellinen siemen ei loukkaantunut tähän Herran yliluonnolliseen toimintaan, vaan päinvastoin oli vakuuttunut siitä, että se oli Jumalan työtä. Sentähden he tulivat siunatuiksi.

Me voimme nähdä, millaista Jeesuksen toiminta oli luonteeltaan silloin, kun Hän vaelsi tämän maan päällä Ihmisen Poikana suorittaen profeetan tehtävää. Se oli yliluonnollista toimintaa, jossa vaikutti erottamisen kyky, jonka kautta henget voitiin tuntea. Sellaisen toiminnan piirissä ei ollut mahdollista jäädä puolueettomaksi. Jumalan siemen selitti sen olevan Jumalasta, kun taas käärmeen siemen selitti sen olevan paholaisesta. Toivomme, että olisi mahdollista kohottaa ajan esirippua, niin että saattaisimme nähdä kaikesta sydämestään uskoneen Aabrahamin siemenen määränpään. Samoin olisi meille vakava varoitus saada nähdä ne, jotka hylkäsivät Herran työn ja tekivät syntiä Häntä vastaan. Todellisella Abrahamin siemenellä oli Jeesuksen päivinä sama usko kuin Abrahamilla. Samoin tämän sukupolven todellinen Abrahamin siemen uskoo Jumalaa samalla tavalla kuin Abrahamkin.

Sitä, mitä Jumala on tehnyt meidän aikanamme, ei tehty salassa, vaan ennemminkin päinvastoin. Kymmenet tuhannet kaikkialla maailmassa ovat sen todistajina, mitä Jumala on tehnyt. Veli Branhamin profeetallinen toiminta, jossa vaikutti erottamisen lahja, oli Herran Jeesuksen Kristuksen yliluonnollista toimintaa. Hän on ilmaissut itsensä tälle sukupolvelle samalla tavalla. Usein paljastettiin salaisuudet niille, jotka kaipasivat neuvoa Herralta, sekä niiden ajatukset, jotka suhtautuivat epäillen tähän profeetalliseen palvelustehtävään. Ei kukaan, joka tuntee Jumalan Sanaa ja ymmärtää Jeesuksen Kristuksen toimintaa, voi olla tunnustamatta sitä, että sama palvelustehtävä on ilmennyt tämän sukupolven aikana. Voimme vain todeta Kirjoitusten täyttyneen silmiemme edessä.

Ennen Herran ensimmäistä tulemusta ihmiset odottivat lähes neljätuhatta vuotta profetioiden täyttymistä. Sitten melkein kaikki tapahtui yhden sukupolven aikana. Me taas olemme odottaneet Herran paluuta melkein kaksituhatta vuotta, ja tänä aikana kaikki Jumalan lapset ovat ajatelleet Jeesuksen Kristuksen palaavan heidän elinaikanansa. Jumalan armosta me saamme elää siinä sukupolvessa, jonka aikana kaikki Kristuksen toiseen tulemukseen liittyvät ennustukset täyttyvät. Jeesus Kristus sanoi Matt. 24:34 vertauksessaan viikunapuusta Israelin kansaa tarkoittaen:

"Totisesti minä sanon teille: tämä sukupolvi ei katoa, ennenkuin kaikki nämä tapahtuvat."

Sama sukupolvi, joka näkee Israelin kansan palaavan kotimaahansa ja Israelista tulevan valtion, tulee olemaan kaikkien Herran toiseen tulemukseen liittyvien ennustusten täyttymyksen todistajina.

Niin nykyiselle viimeiselle kuin kaksituhattakin vuotta sitten olleelle ensimmäiselle kristilliselle aikakaudelle on ominaista kaksi rinnakkaisilmiötä. Siihen aikaan juutalaisten vanhatestamentillinen jumalanpalvelus pysyi uustestamentillisen seurakunnan rinnalla. Sitten temppeli tuhottiin täysin ja Israelin kansa hajaantui kaikkialle maailmaan. Sama tapahtuu tänä aikana; vuorovesi vain virtaa päinvastaiseen suuntaan. Israel kokoontuu kaikkialta maailmasta ja suunnitellaan temppelin jälleenrakentamista. Israelin kansan nykyinen tila osoittaa meille, että suuri määrä Israelia ja pakanoita koskevia ennustuksia on jo toteutunut ja on toteutumassa juuri tämän sukupolven aikana. Meitä kiinnostaa kuitenkin erikoisella tavalla se, mitä Herra tekee kaikissa kansoissa valittujensa keskuudessa.

Yhtä varmasti kuin juutalaiset ovat palanneet luvattuun maahan, yhtä varmasti todelliset Jumalan lapset ovat lähtemässä ulos kaikista kirkkokunnista seisoaksensa Jumalan tälle ajalle antamien lupausten varassa. Kaikkina ajanjaksoina Herra on ilmaissut tahtonsa Sanastansa, jonka Hän on puhunut profeettojensa kautta. Me elämme nyt ihmiskunnan historian vavisuttavinta aikaa. Me elämme pakanoiden ajan lopussa, ja siksi meidän täytyy tietää, mitä Jumala on luvannut tätä päivää varten. Profeetta Danielille Herra sanoi Dan. 12:4:

"Mutta sinä, Daniel, lukitse nämä sanat ja sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti. Monet sitä tutkivat, ja ymmärrys lisääntyy."

Saman luvun 9. jakeessa sanotaan:

"Niin hän sanoi: 'Mene Daniel, sillä ne sanat pysyvät lukittuina ja sinetöityinä lopunaikaan asti!'"

Monet ovat kyselleet, miksi Jumala ei ole aikaisemmin ilmaissut näitä salaisuuksiansa. Olemme kuitenkin juuri lukeneet, että ne olivat lopunaikaa varten.

Lukiessamme Ilm. 10:5 ja Dan. 12:5 huomaamme, kuinka raamatunkohdat pitävät yhtä toistensa kanssa. On hyvin tärkeätä tietää, että enkeli Gabriel tuli profeetta Danielin luokse, jonka tehtäväksi oli annettu kirjoittaa lopunaikana tapahtuvista asioista. Luemme Dan. 8:17:

"Silloin hän tuli aivan lähelle sitä paikkaa, jossa minä seisoin; ja hänen tullessansa minut valtasi pelko; ja minä lankesin kasvoilleni. Ja hän sanoi minulle: 'Tarkkaa, ihmislapsi, sillä näky tarkoittaa lopunaikaa.'"

Samalla tapaa enkeli tuli Johanneksen luokse Patmoksen saarella. Meidän ei siis tulisi hämmästyä kuullessamme, että enkeli tuli myöskin tämän ajan Jumalan profeetan luokse. Niinkuin jo aikaisemmin on sanottu, kaikella mitä Jumala tekee on suuri merkitys. Dan. 8:19 luemme:

"Sitten hän sanoi: 'Katso, minä ilmoitan sinulle, mitä on tapahtuva viimeisenä vihan aikana; sillä lopun aikaa tämä tarkoittaa.'"

Voimme siis huomata, että profeetallinen Sana puhuu lopunajasta sekä asioista, jotka on annettu ja säädetty lopunajaksi. Kun Johannes oli Patmoksen saarella, näytettiin hänelle myöskin lopunaikaa koskevia asioita. Luemme Ilm. 1:1:

"Jeesuksen Kristuksen ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle, näyttääkseen palvelijoillensa, mitä pian tapahtuman pitää; ja sen lähettämänsä enkelin kautta antoi tiedoksi palvelijalleen Johannekselle."

Melkein samat sanat löytyvät Ilm. 22:6. Veli Branhamin todistuksen mukaan Herran enkeli tuli hänen luoksensa toukokuun 7. päivänä 1946. Enkeli oli lähetetty Jumalan luota kertomaan veli Branhamille asioista, jotka Jumala halusi hänen tietävän. Jos voimme uskoa, että enkeli tuli Danielin ja Johanneksen luokse, ei varmastikaan ole vaikeata uskoa, että enkeli tuli myöskin veli Branhamin luokse. Itse asiassa voimme lukea sekä Uudesta että Vanhasta Testamentista, että enkeleitä lähetettiin usein tuomaan sanoma Jumalalta. Olemme kaikesta sydämestämme vakuuttuneet Jumalan edessä siitä, että elämme nyt lopunajan loppupuolella, sekä siitä, että Jeesuksen Kristuksen paluu on hyvin lähellä. Tiedämme, että Morsian tulee valmistaa ja kutsua ulos, ennenkuin hänet voidaan temmata. Tämä on profeettasanansaattajan tulon tarkoitus tänä lopunajan-aikakautena. Kristuksen Morsian täytyy kutsua ulos kaikista uskonnollisista Babylonioista todellisen Jumalan Sanan kautta, täytyy erottaa ja pyhittää ja valmistaa kohtaamaan Ylkä. Niinkuin Ylkä on Sana, niin täytyy myöskin Morsiamen olla osa tuosta Sanasta. Dan. 12:10 luemme:

"Monet puhdistetaan, kirkastetaan ja koetellaan, mutta jumalattomat pysyvät jumalattomina, eikä yksikään jumalaton ymmärrä tätä, mutta taidolliset ymmärtävät."

Olemme vakuuttuneet siitä, että meidän täytyy kuulla se Sana, jonka Jumala on tarkoittanut meidän kuultavaksemme. On aika julistaa, ei organisaatioiden näkemyksiä, vaan ilmoitettua Jumalan Sanaa, joka annetaan tänä aikana Jumalan kansalle tuoreena ruokana. Otettuamme vastaan "Näin sanoo Herra", emme enää tarvitse ihmistekoisia Kirjoitusten selityksiä. Jos joku on tietämätön sen suhteen, mitä on luvattu, on mahdollista, että Kirjoitukset täyttyvät hänen huomaamattaan.

Herran tullessa ensimmäisen kerran, oli ihmisillä kirjoitettu Jumalan Sana, ja he odottivat Messiasta, mutta heillä ei ollut Pyhän Hengen ilmestystä voidaksensa nähdä ennustusten täyttymisen silmiensä edessä. Pyhän Hengen vaikutuksen ulkopuolella oleville kaikki näytti olevan kunnossa. Heillä oli temppelipalvelus, ja jokaisen saarnan aihe sekä uhrit kohdistuivat tavalla tai toisella tulevaan Messiaaseen.

Mutta kun Jeesus tuli omiensa tykö, Hänen omansa eivät ottaneet Häntä vastaan. Nytkin Jumalan lapset kaikkialla odottavat Jeesuksen Kristuksen paluuta. Sananpalvelijat saarnaavat siitä, mutta he ovat kuitenkin esteenä itselleen ja Jumalan kansalle, koska he eivät tajua profeetallisen Sanan merkitystä ja täyttymistä. Vain Jumalan lähettämän profeetan kautta me voimme käsittää Jumalan Sanan jumalallisen merkityksen. Kun Sana on paljastettu profeetan kautta, voi Jumalan asettama opettaja selittää Jumalan ilmoittamat asiat seurakunnalle, niin että Jumalan lapset perustautuvat Herran Sanaan.

Johannes oli Jumalan lähettämä mies, jolla oli sanoma omalle ajallensa. Luemme Joh. 1:7:

"Hän tuli todistamaan, todistaaksensa valkeudesta, että kaikki uskoisivat hänen kauttansa."

Tässä meillä on melko erikoinen ilmaisu, kun sanotaan, että kaikkien tulisi uskoa hänen kauttansa. Herran tietä valmistamaan ei oltu valittu jotakin ryhmää; vain tämä yksi mies oli lähetetty tienvalmistajaksi. Jumala ei uskonut salaisuuksiansa kirjanoppineille ja fariseuksille, vaan tuolle yhdelle miehelle, joka oli säädetty ennalta tuohon erikoislaatuiseen tehtävään. Voimme siis nähdä, ettei riittänyt se, että oli vain kirjoitettu Sana. Täytyi tulla jumalanmies paljastamaan kirjoitettu Sana puhutun Sanan kautta ja osoittamaan sen täyttyminen. Sama tapahtuu tämän sukupolven aikana. Jokaisella sananpalvelijalla ja Jumalan lapsella on kirjoitettu Sana. Tarvittiin kuitenkin Jumalan ennaltamääräämä profeetta tuomaan puhuttu Sana ja julistamaan salaisuuksia, jotka oli tarkoitettu meidän tiettäväksemme. Siunatut ovat ne silmät, jotka voivat nähdä tämän; siunatut ovat ne korvat, jotka kuulevat tämän; siunatut ovat ne sydämet, jotka voivat uskoa tämän. Jumalan armon ja voiman kautta tämä profeetta on puhunut julki asioita. Hänen toimintansa kautta on Joh. 14:12 todistettu paikkansapitäväksi. Ei ole mitään syytä liioitella, vaan päinvastoin ei oikein uskalla tuoda julki kaikkea, mitä tapahtui tämän nöyrän jumalanmiehen toiminnan kautta.

Täytyy sanoa, että lopunajan Sanoma pitää sataprosenttisesti yhtä Raamatun kanssa. Jos joku asettaa sen, mitä veli Branham on sanonut, eri tasolle kuin Raamattu, hän kadottaa sen tarkoituksen. Jokainen, jonka osaksi on tullut kyllin Jumalan armoa vastaanottaa se, mitä veli Branham Raamatusta opetti, huomaa Kirjoitusten jumalallisen sopusointuisuuden. Lopunajan sanoma ei ole enempää eikä vähempää kuin Jumalan tälle ajalle tarkoitettu Sana, jonka jumalallinen merkitys on ilmoitettu. Se ei ole jotakin, mikä olisi lisätty Raamattuun, vaan se on Pyhän Hengen paljastama Jumalan Sana. Jumalan kansa on tuotu takaisin todelliseen Sanaan ja puhtaaseen Pyhien Kirjoitusten opetukseen. Ei kuitenkaan riitä, että myönnämme ja vastaanotamme kaikki nämä asiat päällämme. Niiden täytyy tulla meille eläväksi ilmestykseksi Pyhän Hengen kautta. Jos joku uskoo ja omaksuu nämä asiat vain päällänsä, saattaa hän olla suureksi vahingoksi. Ne, jotka ovat ottaneet Sanan syvälle sydämiinsä, voivat olla suureksi siunaukseksi myös toisille.

Apt. 20:25 Paavali kirjoittaa:

"Ja nyt, katso, minä tiedän, ettette enää saa nähdä minun kasvojani, ei kukaan teistä, joiden keskuudessa minä olen vaeltanut ja saarnannut valtakuntaa. Sentähden minä todistan teille tänä päivänä, että minä olen viaton kaikkien vereen. Sillä minä en ole vetäytynyt pois julistamasta teille kaikkea Jumalan tahtoa. Ottakaa siis itsestänne vaari ja kaikesta laumasta, johon Pyhä Henki on teidät pannut kaitsijoiksi, paimentamaan Herran seurakuntaa, jonka hän omalla verellänsä on itselleen ansainnut."

Paavali oli opettaja, apostoli ja myöskin profeetta. Hän saattoi sanoa julistaneensa kaikkea Jumalan tahtoa. Uuden Testamentin profeetan toiminnan täytyy käydä yksiin Vanhan Testamentin profeettojen toiminnan kanssa, sillä Jumala on iankaikkisesti sama.

On totta, ettei Raamattu puhu ainoastaan ennen suurta ja peljättävää Herran päivää tulevasta profeetasta, vaan se puhuu myöskin monista vääristä profeetoista, jotka tulevat astumaan esiin. Jos luemme Vanhaa Testamenttia huolellisesti, tulemme huomaamaan, että milloin tahansa todellisen profeetan astuessa esiin julistaen: "Näin sanoo Herra", nousi suuri joukko vääriä profeettoja vastustamaan häntä. Näin oli Jeremian kohdalla. Tästä voimme lukea luvuista 23 ja 26. Näin oli myöskin Miikan kohdalla, joka oli todellinen profeetta. Neljäsataa väärää profeettaa vastusti häntä. Siitä voimme lukea 1.Kun. 22. Mooseksen, todellisen Jumalan profeetan päivinä oli melkoinen joukko niitä, joka kokoontuivat Datanin ja Kooran ympärille häntä vastaan. Voimme huomata, että todelliset Jumalan profeetat olivat yksiksensä, kun taas väärät aina esiintyivät suurina joukkoina.

2.Tim. 3:1 luemme siitä, millaista viimeisinä päivinä tulee olemaan. Paavali kirjoittaa:

"Ja niinkuin Jannes ja Jambres vastustivat Moosesta, niin nuokin vastustavat totuutta, nuo mieleltään turmeltuneet ihmiset, jotka eivät uskonkoetuksissa kestä."

Myöskin tämä profetia on täyttynyt meidän aikanamme. Miksi Pyhä Henki innoitti Paavalin viittaamaan Moosekseen ja ihmeiden tekijöihin puhuessaan viimeisistä päivistä? Sillä sekä tällä ajalla, jota elämme, täytyy olla jotakin yhteistä. Me kaikki tiedämme, että Mooses oli Jumalan profeetta, jolle Herra ilmestyi tulipatsaassa. Täydellisellä ja lopullisella varmuudella Jumalan edessä täytyy meidän sanoa, että sama Herra ilmestyi veli Branhamille samassa tulipatsaassa. Herran enkeli puhui veli Branhamille ja sanoi: "Niinkuin Moosekselle annettiin kaksi merkkiä, niin annetaan sinullekin kaksi merkkiä." Jumalan profeetallinen Sana on täyttynyt myös niiden ihmisten kohdalla, jotka tosin tekevät mahtavia merkkejä ja ihmeitä, mutta jotka hylkäävät totuuden niinkuin Jannes ja Jambres . On myöskin toteutunut se, mitä Jeesus sanoi Matt.7:21:

"Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon."

Me emme voi ansaita pääsyä taivaaseen tekojemme avulla; meidän täytyy tehdä Jumalan tahto päästäksemme kirkkauteen.

Hebr. 10:35-37 luemme :

"Älkää siis heittäkö pois uskallustanne, jonka palkka on suuri. Sillä te tarvitsette kestäväisyyttä, tehdäksenne Jumalan tahdon ja saadaksenne sen, mikä luvattu on. Sillä vähän, aivan vähän aikaa vielä, niin tulee hän, joka tuleva on, eikä viivyttele."

Luuk. 7:29-30 mukaan kaikki, jotka uskoivat Johanneksen sanoman, kastettiin ja siten vanhurskautettiin Jumalan edessä. Tiedämme, että veli Branham saarnasi raamatullista vesikastetta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä. Nyt voimme esittää saman kysymyksen, jonka Jeesus Kristus esitti sen ajan kirjanoppineille (Luuk.20:4):

"Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä?"

Niinpä myöskin me kysymme, onko kaste Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä Jumalasta vai ihmisistä? Ihmiset tiesivät Johanneksen olleen profeetan. Samoin ihmiset tiesivät veli Branhamin olevan profeetan. Nyt on puhumisen aika. Miksi olla vaiti? Tässä kohden meidän on sanottava, että vesikaste "Herran Jeesuksen Kristuksen" nimessä on Jumalan Sanan "Näin sanoo Herra" mukainen. Älkää enää tulkitko väärin tätä erittäin tärkeätä Raamatun oppia oman ymmärryksenne mukaan, vaan sanokaa ainoastaan se, mitä Pyhän Hengen innoituksessa on sanottu. Pietari puhui juutalaisille Apt. 2:38, Filippus puhui samarialaisille Apt.8:l6 ja Paavali pakanoille Apt. 19:5. Tässä meillä on kolme todistajaa. Kuinka me voisimme seurata ihmisten perinnäissääntöjä ja olla välittämättä Raamatun todellisesta opetuksesta?

Veljet, jos joku oppi saatetaan kyseenalaiseksi, niin löytääksemme siihen vastauksen meidän täytyy tutkia Jumalan Sana ensimmäisestä Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan. Jos me vain voimme hyljätä perinteelliset opetuksemme ja tunnustaa, että valtuutettu profeetta opetti Jumalan Sanaa jumalallisen ilmestyksen kautta, tulevat monet asiat muuttumaan. Voiko kukaan kiistää todellisen, Jumalan vahvistaman profeetan opetukset seisomatta itse raamatullisella pohjalla? Voiko kukaan uskoa itse olevansa oikeassa ja profeetan olevan väärässä?

Jumala ei ole lähettänyt profeettaa siksi, että emme välittäisi mitään hänen sanomastaan, vaan siksi, että kiinnittäisimme jälleen huomiomme Jumalan Sanaan ja kuulisimme sen, sekä uskoisimme "Näin sanoo Herra". Jes. 66:5 luemme:

"Kuulkaa Herran sana; te, jotka olette aralla tunnolla hänen sanansa edessä. Teidän veljenne, jotka vihaavat teitä ja työntävät teidät luotaan minun nimeni tähden, sanovat: 'Osoittakoon Herra kunniansa, että me näemme teidän ilonne'. Mutta he joutuvat häpeään."

Jes. 48:3,5,6 luemme:

"Entiset minä olen aikoja ennen ilmoittanut, minun suustani ne ovat lähteneet, ja minä olen ne kuuluttanut. Äkkiä minä panin ne täytäntöön, ja ne tapahtuivat. Niin minä ilmoitin ne sinulle aikoja ennen, kuulutin ne sinulle, ennenkuin ne tapahtuivat, ettet sanoisi: 'Epäjumalankuvani on ne tehnyt, veistetty kuvani ja valettu kuvani on niin säätänyt.' Sinä olet ne kuullut, katso nyt on kaikkea: ettekö sitä tunnusta? Tästä lähtien minä kuulutan sinulle uusia, salatuita, joita et ole tietänyt."

Jes. 46:9-10:

"Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikä toista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani. Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen, mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon, minun neuvoni pysyy, kaiken, mitä tahdon, minä teen."

Veli, mikä tahansa kutsumuksesi sitten onkaan, niin ole kyllin nöyrä ojentautuaksesi Jumalan Sanan mukaan. Ilm. 1:20 luemme:

"Niiden seitsemän tähden salaisuus, jotka näit minun oikeassa kädessäni, ja niiden seitsemän kultaisen lampun jalan salaisuus on tämä: ne seitsemän tähteä ovat niiden seitsemän seurakunnan enkelit, ja ne seitsemän lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa."

Ne seitsemän tähteä Hänen oikeassa kädessänsä, joka voitti kuoleman ja helvetin, ovat seitsemän seurakuntajakson seitsemän sanansaattajaa. He eivät ole jonkun ihmisen tai organisaation kädessä, vaan Herran voimallisessa kädessä.

Ilmestyskirjan 2. ja 3. luvussa on sanottu seitsemän kertaa: "...seurakunnan enkelille kirjoita... Näin sanoo hän..." Myöskin on kirjoitettu seitsemän kertaa: "Joka voittaa...", ja "Jolla on korva, se kuulkoon, mitä Henki seurakunnille sanoo." Jos haluamme voittaa vihollisen, täytyy meidän tietää miten se tapahtuu. Ilm. 12:11 luemme:

"Ja he ovat voittaneet hänet Karitsan veren kautta ja todistuksensa sanan kautta, eivätkä ole henkeänsä rakastaneet, vaan olleet alttiit kuolemaan asti."

Olkoon Jumalan Sana todella todistuksemme ja käykäämme voittajina tästä aikakaudesta Karitsan veren voiman kautta. Hänen kauttansa, joka meitä on rakastanut, me olemme enemmän kuin voittajia.

Lopuksi tervehdimme kaikkia sanoilla toisesta Pietarin kirjeestä 3:2:

"Että muistaisitte niitä sanoja, joita pyhät profeetat ennen ovat puhuneet, ja Herran ja Vapahtajan käskyä, jonka te apostoleiltanne olette saaneet."

Sekä myös sanoilla Roomalaiskirjeestä 16: 24-27:

"Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon teidän kanssanne. Amen. Mutta hänen, joka voi teitä vahvistaa minun evankeliumini ja Jeesuksen Kristuksen saarnan mukaan, sen ilmoitetun salaisuuden mukaan, joka kautta ikuisten aikojen on ollut ilmoittamatta, mutta joka nyt on julkisaatettu ja profeetallisten kirjoitusten kautta iankaikkisen Jumalan käskystä tiettäväksi tehty kaikille kansoille uskon kuuliaisuuden aikaansaamiseksi. Jumalan, ainoan viisaan, olkoon kunnia Jeesuksen Kristuksen kautta, aina ja iankaikkisesti, Amen."

Herran Jeesuksen Kristuksen tulemus on hyvin lähellä. Nostakaa päänne, sillä teidän vapautuksenne on lähellä. Oletteko valmiit kohtaamaan Herran? Voitteko rukoilla: "Tule pian, Herra Jeesus"?

Jumalan armo olkoon kaikkien teidän kanssanne.

Omakohtainen todistukseni

Oli elokuu 1955, kun veli Branham tuli Saksaan ja Sveitsiin pitämään kokouksia. Meidän etuoikeutenamme täällä Euroopassa noiden päivien aikana oli nähdä sellaista, mikä vetää vertoja sille, mitä Apostolien teoissa kerrotaan. Todellakin, syntiset tekivät parannusta, sairaat parantuivat ja sidotut vapautuivat Jumalan voimasta. Sen johdosta mitä Herra teki, oli suuri ilo Jumalan kansan keskuudessa. Sokeat saivat näkönsä, raajarikkoiset parantuivat ja kaikenlaisia ihmeitä tapahtui. Voidaan sanoa, ettei kukaan voi tehdä sellaista, ellei Jumala ole hänen kanssansa.

Heti ensimmäisen kokouksen jälkeen minulla oli halu tavata tämä jumalanmies ja puhua muutama sana hänen kanssansa. Emme olleet tavanneet häntä koskaan aikaisemmin, emmekä tienneet mitään hänestä eikä hänen palvelustehtävästänsä. Kuitenkin ensi hetkestä alkaen sydämissämme oli syvä rakkaus tätä jumalanmiestä kohtaan. Seuraavana aamuna etsimme hotellin, jossa veli Branham asui. Vaimoni jäi seisomaan ovelle ja minä menin tiedustelemaan neuvonnasta. Ollessani vielä kysymässä, aukeni huoneisiin johtava ovi ja muutama veli astui halliin. Veli Branham astui vain muutama askeleen kun hän jo pysähtyi. Hän kääntyi oikealle ja minua osoittaen sanoi: "Sinä olet sananpalvelija." Sitten hän kääntyi vasemmalle ja osoittaen vaimoani sanoi: "Hän on vaimosi." Sitten vasta me astuimme toistemme luokse ja tervehdimme toisiamme.

Me emme koskaan aikaisemmin olleet nähneet sellaista ihmistä; hän oli niin nöyrä, että tunsimme voimakkaasti todellisen nöyryyden puutteen itsessämme. Hetken kuluttua erosimme hänen toivottaessaan meille Jumalan siunausta. Lähdimme siltä paikkakunnalta kyyneleet silmissämme ja kiitimme Herraa Hänen armostansa ja hyvyydestänsä. Ymmärsimme jo silloin, että veli Branhamilla oli tavallisuudesta poikkeava palvelustehtävä. Emme kuitenkaan vielä tienneet siitä erikoisesta tehtävästä, jonka Herran enkeli oli hänelle antanut. Mitä kaikkina niinä päivinä saimme nähdä kokouksissa, tuntui aivan liian ihmeelliseltä ollaksensa totta. Ihmismäärät arvioitiin noin 12-16000. Tämä oli valtava etsikonaika Jumalalta.

Seuraavina vuosina meillä oli yhä suurempi kaipaus saada jälleen kuulla tämän jumalanmiehen saarnaavan ja nähdä Jumalan vahvistavan Sanansa. Jumalallinen arvovalta, jolla tämä mies puhui, on jättänyt meihin syvän vaikutuksen. Kun hän sanoi sokealle: "Saa näkösi Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä", ei tämä enää ollut sokea. Kun hän sanoi paareilla makaaville raajarikkoisille: "Ole parantunut Jumalan voimasta, nouse ylös Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä", niin se tapahtui. Jumalan Sana, jota tämä mies puhui, ei koskaan palannut tyhjänä, vaan aina sai aikaan sen, mitä hän sanoi. Emme ole koskaan aikaisemmin emmekä sen jälkeenkään nähneet ihmistä, jolla olisi sellainen jumalallinen arvovalta ja Herran vahvistus.

Vuonna 1958 osallistuin vaimoni kanssa "Voice of Healing" konferenssiin Dallasissa, Teksasissa. Tiesimme veli Branhamin olevan siellä pääpuhujana. Siellä Herra avasi silmämme näkemään vieläkin selvemmin tämän jumalanmiehen erikoisen tehtävän. Ei ollut vaikeata nähdä eroa kaikkien evankelistojen ja tämän Jumalan profeetan välillä. Siellä putosivat silmistämme ikäänkuin suomukset ja minä sanoin: "Nyt minun täytyy saada tietää, mitä tämä mies uskoo ja opettaa, sillä näen Jumalan olevan hänen kanssansa aivan erikoisella tavalla." Puhuin niiden veljien kanssa, jotka äänittivät veli Branhamin saarnoja. He antoivat minulle mukaan seitsemän ääninauhaa, joita minun tuli kuunnella. Mitä niissä sanottiin, oli minulle aivan uutta. Niissä kosketeltiin melkein jokaista tärkeätä raamatullista aihetta. Sydämemme oli meissä edelleen palava kuunnellessamme tätä jumalanmiestä. Raamattu tuli meille aivan uudella tavalla eläväksi ja läheiseksi. Siitä lähtien meille lähetettiin kaikki veli Branhamin Jeffersonvillessä seuraavina vuosina pitämät saarnat. Saimme valtavia hengellisiä siunauksia kuunnellessamme saarnoja ääninauhoilta.

Sitten tuli päivä, jota en tule koskaan unohtamaan. Se oli huhtikuun 2. päivä vuonna 1962, kun kuulin Herran äänen puhuvan. Oli ihana aamu, aurinko oli juuri nousemaisillansa, kun kuulin seuraavat sanat sanottavan minulle: "Palvelijani, sinun aikasi tämän kaupungin kohdalla on pian ohitse. Lähetän sinut toisiin kaupunkeihin julistamaan Sanaani." Kun tämä oli tapahtunut, näin itseni seisomassa ruumiini ulkopuolella, noin 3-4 metrin päässä siitä, missä todellisuudessa olin. Voin nähdä käsieni riippuvan sivuilla. Olin avannut käteni ja saatoin nähdä kämmeneni. Voin myöskin nähdä, miten avasin suuni ja kuulin sanovani seuraavat sanat: "Herra, he eivät kuuntele minua, sillä heillä on kaikkea yllin kyllin ja he elävät humussa ja sumussa:" Hetken hiljaisuuden kuluttua Herran ääni kuului uudelleen ja sanoi seuraavat sanat: "Palvelijani, tulee aika, jolloin he kuuntelevat sinua. Hankkikaa ruokaa, sillä on tuleva suuri nälänhätä, jolloin sinun tulee seistä kansan keskellä ja jakaa ruokaa." Todistan Jumalan ja ihmisten edessä, että nämä sanat ovat totta. Voin jopa toistaa äänensävyn ja tavan, jolla Herra puhui. Kuullessani tämän äänen huomasin varsinkin siinä ilmenevän arvovaltaisuuden. Tiesin kuulemani olevan täydellisen ja lopullisen käskyn. Ääni ei ollut kuten pasuunan ääni, vaan kuin voimakas miehen ääni. Ajattelin, että jos tämä ääni vielä kerran kajahtaisi, pysähtyisi koko maailma. Minulla ei ollut myöskään mitään tunteita, niin että olisin iloinnut tai hyppinyt. Päinvastoin se oli kunnioituksen ja pyhyyden hetki Herran edessä.

Minulle mainittiin vielä erilaisia elintarvikkeita nimeltä, joita meidän tuli varastoida. Ajattelin ensin, että kaikella oli luonnollinen merkitys. Mutta saman vuoden joulukuussa en voinut enää kestää. Minun täytyi saada Herralta vastaus saadakseni tietää kokemukseni täsmällinen tarkoitus. Päätin lentää veli Branhamin luokse ja kysyä häneltä. Saavuttuani Louisvillen, Kentycky, lentokentälle, soitin veli Branhamille. Kuitenkin pettymyksekseni hänen poikansa Billy Paul sanoi hänen matkustaneen, eikä tiennyt milloin hän palaisi. Olin hyvin masentunut, sillä oli lauantai ja olin toivonut voivani puhua veli Branhamin kanssa viikonlopun aikana. Sunnuntaiaamuna menin tabernaakkeliin kokoukseen. Rukouksen aikana tuli erään veljen kautta profetia, jossa sanottiin, etten ollut tullut turhaan, vaan että tapaisin profeetan ja tämä kertoisi minulle kaiken sen, mitä Herralla oli minulle sanottavana. Painot putosivat sydämeltäni. Minun tarvitsi odottaa vain yksi päivä, kun veli Branham jo palasi. Hän tuli henkilökohtaisesti noutamaan minut autollaan YMCA-hotellista. Takaistuimella istui kaksi veljeä veli Branhamin itse ajaessa. Söimme yhdessä päivällisen ja sitten tulivat hetket, jotka merkitsevät minulle hyvin paljon.

Veli Branham puhui erilaisista asioista melko kauan, niin että tulin kärsimättömäksi. Kun sain tilaisuuden puhua, sanoin: "Veli Branham, saanko kysyä sinulta jotakin?" En päässyt pidemmälle, kun veli Branham jo vastasi "Saanko kertoa sinulle, mitä Herra on puhunut sinulle?" Olen monta kertaa ollut todistajana, kun erottamisen lahja on ollut käytössä veli Branhamin toiminnassa. Mutta miltä se tuntuikaan, kun itse olin vuorossa! Veli Branham toisti sanasta sanaan ja lauseesta lauseeseen kaiken, mitä Herra oli minulle puhunut. Olin niin vaikutettu tämän yliluonnollisen lahjan johdosta, etten enää osannut sanoa mitään, vaan ainoastaan kuuntelin. Kerrottuaan kaiken, mitä Herra oli minulle puhunut, jatkoi veli Branham ja sanoi: "Veli Frank, nälänhätä ei ole maallinen nälänhätä ja ruoka ei ole luonnollista ruokaa." Hän sanoi: "Jumala tulee lähettämään Sanansa kuulemisen nälän, ja ruoka, jota teidän tulee varastoida, on Jumalan tälle ajalle paljastama Sana, joka on talletettuna ääninauhoille." Hän jatkoi: "Odottakaa ruuan jakelun kanssa niin kauan, että olette saaneet sen kaiken."

Kukaan ei voi ilmaista sellaisen kokemuksen vaikutusta. Sama Jumala, joka oli antanut ilmestykset Danielille, teki saman veli Branhamin kautta. Pian sen jälkeen kun olin vieraillut veli Branhamin luona, oli hänellä näky seitsemästä enkelistä, jotka tulisivat alas taivaasta. Se koski Seitsemän Sinetin ilmestystä, josta veli Branham saarnasi maaliskuussa 1963. Sen jälkeen kun tiesin minkä tehtävän Herra oli minulle antanut, seurasivat vielä pitkät odotuksen vuodet ennenkuin saatoin ryhtyä suorittamaan sitä. Saimme kaikki mitä arvokkainta paljastetun Jumalan Sanan ravintoa sisältävät ääninauhat ja olemme säilyttäneet kaiken. Kun Herra kutsui veli Branhamin luoksensa, muistin sanat: "Odota jakelun kanssa niin kauan, että saat lopunkin ruuan." Olin nyt täysin varma siitä, että jotain tulisi pian tapahtumaan.

On mahdoton mennä tässä asiassa yksityiskohtiin. Mutta Herra, joka oli puhunut, toteutti kaiken sen; mitä Hän oli sanonut. Todellinen Jumalan Sana, sellaisena kuin se paljastettiin rakkaan veli Branhamin kautta, on tullut tuoreeksi ruuaksi tuhansille Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Olen sen todistajana, mitä Herra on tehnyt monissa maissa. Vain iankaikkisuus tulee paljastamaan sen siunauksen ja vaikutuksen, mikä tällä Jumalan antamalla sanomalla on ollut tämän sukupolven totisille Jumalan lapsille.

Olemme jakaneet ruokaa kaikin mahdollisin tavoin. Veli Branhamin saarnoja on käännetty monille kielille. Olemme radion ja ääninauhojen kautta tuoneet julki sen, mitä Herra on uskonut meille. Tämänkään ajan Jumalasta syntyneet ihmiset eivät elä yksinomaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee. Ottakaa asemanne Jumalan Sanassa niinkuin muutkin ovat ottaneet.

Jumalan käskystä toimien

Veli Frank