"Puhuttu Sana on alkuperäinen siemen"

Hänen Sanansa vahvistaminen

(Proving His Word )
16. elokuuta1964, Branham Tabernacle
Jeffersonville, Indiana, USA

Jäämme seisomaan ja kumarramme päämme.

Herra Jeesus, me olemme hyvin kiitollisia Sinulle siitä etuoikeudesta, että tänä aamuna saamme tulla Sinun läsnäoloosi Sinun huoneessasi. Sinun kansasi on kokoontunut Sinun Nimessäsi. Kaikki on Sinun, oi Herra. Me vihkiydymme Sinulle nyt ja olemme suuressa odotuksessa, että Sinä tässä jumalanpalveluksessa pelastat ne, jotka vielä ovat ilman Kristusta, parannat sairaat ja siunaat pyhiä. Suo se, Herra. Me haluamme sitten kumartaa päämme nöyryydessä ja ylistää Sinua siitä, mitä Sinä olet tänä päivänä tehnyt. Me pyydämme sitä kaikkea Jeesuksen Nimessä. Aamen! Te voitte istuutua.

Minä olen kiitollinen siitä etuoikeudesta, että tänään jälleen voin olla täällä, ja myöskin teistä kaikista, jotka olette tulleet kuullaksenne tämän sanoman. Minä tiedän ettette te ole tulleet nähdäksenne tai kuullaksenne minua. Te olette tulleet kohdataksenne Herra Jeesuksen. Minä olen täysin varma siitä, että Hän on antava teille teidän sydämenne kaipauksen.

Minä olen aina iloinen kun voin metsästää yhdessä veljien kanssa ja siten rentoutua. Herra oli näyttänyt minulle näyssä, että olisin kaatava karibun (pohjoisamerikkalainen peura), jonka sarvet tulisivat olemaan 42 tuumaa pitkät ja myöskin hopeanharmaan harmaakarhun. Kerroin noille molemmille veljille, veli Suthwickille ja Veli Byskalille tästä näystä, jossa näin pienen käden mitan kanssa, joka mittasi karibun sarvet.

Kun me siellä kuljimme vuorten ylitse ja iloitsimme Herrassa, näin kaukana eläimen. Sanoin veli Byskalille, joka seisoi vierelläni: "Tuolla se eläin on." Hän otti kiikarin ja sanoi: "Se on suuri, urospuolinen karibu." En ollut koskaan aikaisemmin ampunut karibua. Kaikki oli niinkuin minulle näytettiin näyssä; vain ruudullispaitainen mies puuttui. Mutta silloin putosi Eddy Byskal, jonka vaimo on tänään täällä, veteen ja hänen täytyi vaihtaa vaatteita. Hän veti yllensä ruudullisen paidan, kuten minulle näytettiin. Kun olin ampunut tuon karibun, sanoi veli Suthwick minulle: "Sarvet näyttävät paljon suuremmilta kuin 42 tuumaa." Mutta minä sanoin: "Ne ovat 42 tuumaa." Siihen hän sanoi: "Sen perusteella, mitä sinä kerroit meille, tulet sinä ampumaan hopeatäpläisen harmaakarhun, ennenkuin palaamme takaisin". Minä sanoin: "Se pitää paikkansa. Se on: 'Näin sanoo Herra '." Hän vastasi: "Veli Branham, mistä se tulee? Tällä seudulla ei oleskele mitään karhuja. Missään ei ole jälkeäkään niistä." Minä vastasin: "Herra on yhä vielä Jehova Jireh." Herra voi valmistaa sen. Hän voi kutsua oravia olemassaoloon — Hän voi kutsua oinaan olemassaoloon. Aivan samoin Hän voi luoda karhun. Kun kannoimme karibua alas, minä sanoin veli Suthwickille: "Minä uskon, että sinä epäilet yhä vielä." Hän vastasi: "Veli Branham, minun veljelläni oli vuosien ajan kaatumatautikohtauksia. Jo ensimmäistä kertaa tavatessamme sinä sanoit minulle tarkalleen miltä veljeni näyttää. Kuinka voisin nyt vielä epäillä, sen jälkeen kun tuo parantuminen ja vapautuminen tapahtui sen näyn mukaisesti, jonka Herra sinulle antoi?" Minä Sanoin: "Veli Suthwick, minä en tiedä, mistä tuo karhu on tuleva, mutta koskaan en ole kokenut sellaista, ettei jokin näky olisi täyttynyt. Jumala on antava minulle tuon karhun ennenkuin tapaamme muut veljet." Kun me olimme melkein matkamme päässä, tuumi hän: "Tuon vanhan karhun pitäisi pian näyttäytyä jossakin." Minä sanoin: "Ole huoletta, se on ilmaantuva." Hän vastasi: "Minä voin nähdä koko ympäristön." Minä vastasin: "Mutta minä katson siihen lupaukseen, jonka Hän on antanut minulle." Minä jatkoin: "Veli Suthwick, mitä näet tuolla?" Hän vastasi: "Tosiaankin, suuri, hopeanharmaa karhu." Minä kaadoin sen sitten noin 500 metrin matkalta pienellä kiväärillä. Näyn mukaisesti minä osuin suoraan sydämeen, ja niin kaikki toteutui.

Nyt haluaisin tervehtiä sydämellisesti kaikkia, etenkin muualta olevia. Saanko pyytää sitä, että veli ja sisar Jackson Etelä-Afrikasta nousevat seisomaan. Me iloitsemme siitä, että olette keskuudessamme. Herra siunatkoon teitä. Me rukoilemme tänään sairaitten puolesta. Toivoisin voivani varata kaikille saarnaajille aikaa saarnata täällä. Olemme niin iloisia nähdessämme teidät kaikki täällä. Ajattelen teidän uskollisuuttanne, jotka tulette kaukaa tänne kuullaksenne Herrasta Jeesuksesta, ja teidän luottamustanne siihen, että Hän kuulee rukoukseni.

Muutama minuutti sitten puhuin eräälle äidille, jonka sydän oli murtunut. Hän kuuluu tähän seurakuntaan. Juuri kun olin aikeissa sanoa jotakin tälle naiselle, tuli sama Valo, jonka näette kuvassa. Silloin oli kaikki ohitse. Hän lähti iloisena.

Me olemme tänään niin iloisia, että tässä vaihtelevassa ajanjaksossa, jossa voimme luottaa tuskin mihinkään, meillä on muuttumaton, katoamaton Kuningaskunta. Meidän uskomme ei lepää Gibraltarin kalliolla, vaan se on ankkuroituna Aikakausien Kallioon, Jeesukseen Kristukseen, pelastuksen järkkymättömään Kallioon.

Onko tri. L. Vayle tänään täällä? Jos olet, niin kohota kätesi! Haluaisin nimittäin, että sisällytät ilmestyksen selityksen käärmeen siemenestä ensimmäiseen seurakuntajaksoon (Efeso). Kukaan ei voi väittää jotakin käärmeen siemenen ilmestystä vastaan, sillä eilen Herra antoi sen minulle vielä kerran.

Miten minä saan sanoman? Ensin jokin koskettaa minua. Niin pian kuin tiedän, että se on Jumalasta, seuraan tuota ajatusta Pyhistä Kirjoituksista. Koskaan en ole kokenut sitä, ettei se olisi ollut oikein. Se pitää paikkansa 1. Mooseksen kirjasta Ilmestyskirjaan asti, huolimatta siitä, mitä ihmiset siitä ajattelevat. Sinettien avaamisesta lähtien on kaikki tullut vielä enemmän vahvistetuksi. Se oli ratkaisun aika. Herra siunatkoon teitä kaikkia runsaasti syventyessämme tähän.

Pyhistä Kirjoituksista haluaisin lukea kaksi kohtaa. Toisen Markuksen evankeliumista 5: 21-43 ja toisen 1. Kuningasten kirja 10: 1-3. Nousemme sitä varten seisomaan.

Kun Jeesus oli venheellä kulkenut takaisin toiselle puolelle, kokoontui paljon kansaa hänen luoksensa, ja hän oli järven rannalla.

Niin tuli muuan synagoogan esimies, nimeltä Jairus, ja lankesi hänet nähdessään hänen jalkojensa juureen,

pyysi häntä hartaasti ja sanoi: "Pieni tyttäreni on kuolemaisillaan; tule ja pane kätesi hänen päällensä, että hän tulisi terveeksi ja jäisi eloon."

Niin hän lähti hänen kanssansa. Ja häntä seurasi suuri kansan paljous, ja he tunkeutuivat hänen ympärilleen.
Ja siellä oli nainen, joka oli sairastanut verenjuoksua kaksitoista vuotta

ja paljon kärsinyt monen lääkärin käsissä ja kuluttanut kaiken omaisuutensa saamatta mitään apua, pikemminkin käyden huonommaksi.

Tämä oli kuullut Jeesuksesta ja tuli kansanjoukossa takaapäin ja koski hänen vaippaansa;

sillä hän sanoi: "Kunhan vain saan koskettaa edes hänen vaatteitaan, niin tulen terveeksi."

Ja heti hänen verensä lähde kuivui, ja hän tunsi ruumiissansa, että oli parantunut vaivastaan.

Ja heti kun Jeesus itsessään tunsi, että voimaa oli hänestä lähtenyt, kääntyi hän väkijoukossa ja sanoi: "Kuka koski minun vaatteisiini?"

Niin hänen opetuslapsensa sanoivat hänelle: "Sinä näet kansanjoukon tungeskelevan ympärilläsi ja sanot: 'Kuka minuun koski?'"
Mutta hän katseli ympärilleen nähdäksensä, kuka sen oli tehnyt.

Niin nainen pelkäsi ja vapisi, koska hän tiesi, mitä hänelle oli tapahtunut, ja tuli ja lankesi maahan hänen eteensä ja sanoi hänelle koko totuuden.

Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhaan ja ole terve vaivastasi."
Hänen vielä puhuessaan tultiin synagoogan esimiehen kotoa sanomaan: "Tyttäresi kuoli; miksi enää opettajaa vaivaat?"

Mutta Jeesus ei ottanut kuullakseen, mitä puhuttiin, vaan sanoi synagoogan esimiehelle: "Älä pelkää, usko ainoastaan."

Ja hän ei sallinut kenenkään muun seurata mukanansa kuin Pietarin ja Jaakobin ja Johanneksen, Jaakobin veljen.

Ja he tulivat synagoogan esimiehen taloon; ja hän näki hälisevän joukon ja ääneensä itkeviä ja vaikeroivia.

Ja käydessään sisään hän sanoi heille: "Mitä te hälisette ja itkette? Lapsi ei ole kuollut, vaan nukkuu."

Niin he nauroivat häntä. Mutta hän ajoi kaikki ulos ja otti mukaansa lapsen isän ja äidin sekä ne, jotka olivat hänen kanssaan, ja meni sisälle sinne, missä lapsi makasi.

Ja hän tarttui lapsen käteen ja sanoi hänelle: "Talita kuum!" Se on käännettynä: Tyttö, minä sanon sinulle, nouse.

Ja heti tyttö nousi ja käveli. Sillä hän oli kaksitoistavuotias. Ja he joutuivat suuren hämmästyksen valtaan.

Ja hän kielsi ankarasti heitä antamasta kenellekään tietoa tästä ja käski antaa tytölle syötävää.

Nyt luemme tuon kohdan 1. Kuningasten kirjasta.

Kun Saban kuningatar kuuli, mitä Salomosta kerrottiin Herran nimen kunniaksi, tuli hän koettelemaan häntä arvoituksilla.

Hän tuli Jerusalemiin sangen suuren seurueen kanssa, mukanaan kameleja, jotka kantoivat hajuaineita, kultaa ylen paljon ja kalliita kiviä. Ja kun hän tuli Salomon luo, puhui hän tälle kaikki, mitä hänellä oli mielessänsä.

Mutta Salomo selitti hänelle kaikki hänen kysymyksensä; kuninkaalle ei mikään jäänyt ongelmaksi, jota hän ei olisi hänelle selittänyt.

Rukoilemme.

Herra Jeesus, kun me luimme nämä raamatulliset kertomukset, hypähtivät sydämemme ilosta, sillä me tiedämme, että Sinä olet Jumala etkä koskaan muutu. Sinä et koskaan muuta toimintatapojasi ja teitäsi. Sinä pysyt Jumalana iankaikkisesti. Me pyydämme Sinua, oi Jumala, anna meille tänään selitys niistä Kirjoituksista, jotka Sinä olet ajatellut meitä varten, ja salli meidän käsittää, mikä on sydämemme tila edessäsi. Vaikuttakoon suuri Pyhä Henki tänään keskuudessamme, erottaen sydänten ajatukset; älköön jääkö jäljelle mitään, mikä sumentaa sydämemme ilon, vaan tulkoon ilomme täydelliseksi, niin että voimme sanoa kuten nuo matkalla Emmaukseen: "Eivätkö sydämemme olleetkin palavat, kun Hän puhui meidän kanssamme tiellä?" Iankaikkisesti pysyt Sinä Jumalana. Me olemme tänä aamuna kokoontuneina tänne Sinun nälkäisinä lapsinasi, sillä on kirjoitettu: "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." Herra, siunaa meitä kaikkia, jotka olemme kokoontuneet tänne. Monet tulivat satoja ja tuhansia maileja. Me rukoilemme, että heidän sydämensä kaipaus on tyydytetty täydellisesti Jumalan hyvyydellä, laupeudella ja armolla, kun he lähtevät kotimatkallensa. Me pyydämme kaikkea Jeesuksen Nimessä. Aamen!

Aiheeksi olen valinnut nämä kolme sanaa: "Hänen Sanansa vahvistaminen." 1. Tess. 5: 21 luemme: "Koetelkaa kaikki, pitäkää se, mikä hyvää on." Kun jokin on todistettu, niin silloin ilmenee, onko se oikein vai väärin. Jos jokin on asetettu kysymyksenalaiseksi, tulisi se koetella, onko se oikein. Sen jälkeen kun se on osoitettu aidoksi, pitäytykää siihen. Toisin sanoen: Tarttukaa siihen lujasti älkääkä enää päästäkö siitä irti. Pitäkää siitä lujasti kiinni, jottei sitä riistetä teiltä. Pitäytykää lujasti hyvään sen jälkeen, kun se on todistettu oikeaksi. Kaikki, mitä ei ole osoitettu oikeaksi, päästäkää irti niin nopeasti kuin mahdollista ja pysykää siitä erossa. Älkää koskaan pitäytykö johonkin väärään. On mahdollista, että hienot, vakaat kristityt joskus pitäytyvät vääriin asioihin ja ajattelevat, että ne ovat oikein. Kuitenkin kaiken tulisi tulla koetelluksi ja osoitetuksi, onko se oikein vai väärin. Tämä on kaikkien meidän velvollisuutemme, jotka odotamme mennäksemme Jeesuksen kanssa taivaaseen. Saarnaajan velvollisuus on, jos jokin kysymys nousee esiin, löytää vastaus ja sitten osoittaa se ihmisten edessä, niin että he ymmärtävät sen, sillä kukaan ei haluaisi pitäytyä siihen, mikä on väärin. Sitä varten meille on annettu Pyhät Kirjoitukset, että koettelisimme niillä kaiken ja niillä todistaisimme ja pitäytyisimme niihin. Tarttukaa siihen lujasti, älkää päästäkö siitä irti! Pitäytykää lujasti siihen, mikä on hyvää ja oikein.

Koulussa olen oppinut sen niinkuin tekin, että jonkin tehtävän tulosta voidaan käyttää sen tutkimiseen, onko lasku suoritettu oikein. Varmastikin olette myöskin te kaikki tehneet tämän. Sen jälkeen teidän ei enää tarvitse olla huolissanne sen suhteen onko vastauksenne oikein. Tulosta täytyy kokeilla tehtävään. Siitä te tiedätte, onko tuloksenne oikein. Kukaan ei voi sanoa sitä vääräksi. Voitte istuutua tyynenä siinä tietoisuudessa, että tehtävänne on suoritettu oikein ja te saatte siitä hyvän numeron, koska te olette koetelleet sen tällä tavoin.

Eräs vanha sananlasku sanoo: "Todista se, niin minä uskon sen." Meidän maassamme on sanonta: "Minä olen Missourista." Vastaus siihen kuuluu: "Todista se!" Hengellisessä mielessä ei tätä vaatimusta tarvitse esittää, sillä Jumala on jokaisessa ajanjaksossa täyttänyt Sanansa ja vahvistanut työnsä, joka oli määrätty jokaista ajanjaksoa varten. Kuitenkin joka kerta, kun Jumalan Sana osoitettiin jossakin ajanjaksossa, on enemmistö hyljännyt sen. He eivät pitäytyneet sanontaan: "Todista se, niin minä uskon sen!" Te voitte uskoa vain, jos Jumala antaa teille uskon. Usko on Jumalan lahja. Ei riitä se, että te olette uskonnollisia. Teillä täytyy olla se usko, joka on ankkuroituna yksinomaan vahvistettuun Jumalan Sanaan. Jumala on antanut jokaista ajanjaksoa varten Sanansa ja sanonut ennalta, mitä jokaisessa ajanjaksossa tulisi tapahtua.

Mooses ei olisi voinut astua esiin Nooan sanoman kanssa, sillä se ei olisi toiminut. Jeesus ei olisi voinut tuoda Mooseksen sanomaa, sillä se ei olisi toiminut. Kukaan profeetta ei voinut astua esiin jonkun toisen profeetan sanoman kanssa. Profeettojensa kautta Hän on paljastanut itsensä ja koko pelastussuunnitelmansa. Sen tähden ei Raamattuun voida lisätä mitään eikä ottaa pois siitä. Jos jo jonkin tehtävän tulosta voidaan käyttää koko tehtävän tarkistamiseksi, niin minkä tähden te ette sitten koettele Raamatun koko todistusta tälle ajalle vahvistetulla Sanalla. Jos Raamattu puhuu siitä, että tässä aikajaksossa tulee tapahtua tiettyjä asioita, niin silloin sen täytyy tapahtua. Mitä tahansa te sitten yritättekin sanoa ihmisille, sen täytyy olla vahvistettu todeksi koko Sanan tuloksen kanssa.

Silloin se on totta, muutoin ei. Varmastikin olette jo kuulleet tämän sananlaskun: "Minä uskon sen, mitä näen." Myöskään tähän sanontaan he eivät ole pitäytyneet, sillä he istuivat, näkivät Jumalan teot, eivätkä kuitenkaan uskoneet. Englanninkielisellä sanalla "nähdä" on erilaisia merkityksiä. Se voi myöskin merkitä "ymmärtää" ja "käsittää", samoin kuin "katsella jotakin". Sen tähden te ette voi sanoa: "Minä uskon mitä näen", vaan "Minä uskon mitä ymmärrän."

Jeesus sanoi: "Ellei joku synny uudesti, ei hän voi nähdä Jumalan valtakuntaa." Toisin sanoen: "Ymmärrä Jumalan valtakunta, sillä Jumalan valtakunta on Pyhä Henki sinussa." Sen tähden teidän täytyy ymmärtää, mitä teissä tapahtuu. Ainoa mahdollisuus ymmärtää se on verrata, pitävätkö toimintanne yhtä sen kanssa, mitä Raamattu sanoo. Silloin on pulmanne ratkaistu. Näkeminen yksin ei ole uskomista, sillä sen voi vain Pyhä Henki vaikuttaa teissä.

Minä voin osoittaa teille ruumiin aistien kautta, ettei "näkeminen" ole "usko". Minä en voi nähdä tätä voiteluöljypulloa, koska minä pidän sitä takanani kädessäni. Kuitenkin tuntemisen aisti sanoo minulle, että se on minun kädessäni. En voi nähdä sitä. Se on mahdotonta, ja kuitenkin minä uskon sen. Tässä tapauksessa välittää tunne minulle uskon. Jos asetan voiteluöljypullon eteeni, suljen silmäni, niin en voi nähdä enkä tuntea sitä, mutta voin siirtyä niin lähelle, että haistan sen. Yhä vielä uskon, että se on siinä. Usko on niiden asioiden substanssi, joita toivotaan, sen todiste, mitä ei voida nähdä, tuntea, maistaa, haistaa tai kuulla. Te yksinkertaisesti uskotte.

Uskolla täytyy olla jokin paikka, missä se voi levätä. Kaikkea sitä, mikä on vastoin Jumalan sanaa, ei voida pitää uskona Jumalaan, sillä siltä puuttuu lepopaikka. Vain jos on Jumalan lupaus, voimme ottaa iankaikkisen asemamme. Huolimatta epäilyksistä kaikissa ajanjaksoissa, ja erikoisesti meidän ajassamme, kulkee Herra eteenpäin samalla kun Hän vahvistaa Sanansa oikeaksi, kuten Hän on tehnyt jokaisessa ajanjaksossa. Epäusko ei pidättele Jumalaa eikä estä Häntä antamasta tämän tapahtua. Minä en välitä mitään siitä kuinka paljon uskosta osattomia on maailmassa, sillä epäusko tuomitsee vain uskosta osattoman. Epäusko johtaa uskosta osattomat helvettiin ja ryövää heiltä jokaisen siunauksen, jonka Jumala on luvannut. Kuitenkaan se ei estä Jumalaa kulkemasta eteenpäin uskovaisten kanssa. Epäusko ei pidättele Jumalaa, vaan uskosta osattomia.

Kukaan ei voi sanoa: "Minä estän aurinkoa paistamasta huomenna." Yrittäkääpä tehdä se! Luonnollisestikaan te ette voi sitä. Jumala on säätänyt sille järjestyksen ja sanoi, että se on loistava. Se on paistava, koska Hän on sanonut niin. Pilvet saattavat asettua sen eteen, mutta siitä huolimatta se loistaa. Te ette voi pidätellä Jumalaa sillä.

Miten Jumala tekee Sanansa tiettäväksi kansallensa? Jumala on tiennyt, että uskosta osattomat tulevat olemaan enemmistönä. Pankaapa kuitenkin merkille Jumalan viisaus. Ennaltatietämisensä kautta Hän on jokaista ajanjaksoa varten määrännyt ennalta sen siemenen, joka uskoisi Häntä. Jokaisessa ajanjaksossa on ihmisiä, jotka kulkevat eteenpäin Hänen Sanansa kanssa. Kaikki etenee tarkoin ja suunnitelmallisesti. Mikään ei pidättele Jumalaa. Hän kulkee eteenpäin. Myöskin jos me joskus ajattelemme, ettei jokin mene aivan oikein, pitää kaikki tarkoin paikkansa. Olkaa huoletta! Hänen kellonsa on tarkalleen oikeassa ajassa ja kaikki menee oikein.

Kun tässä ajassa katselen ympärilleni ja panen merkille, mitä kaduilla tapahtuu, niin silloin ajattelen: "Oi, Jumala!" Kuitenkin Hänen Sanansa kuuluu: "Hetkinen, Minun kelloni käy oikein." Kaikki ihmiset asetetaan samalle perustukselle tekemään ratkaisunsa. Niin oli Lutherin ja Wesleyn aikana, vaikkei synti siihen aikaan ollutkaan saavuttanut sellaista mittaa kuin nyt. Nyt meillä on enemmän tietoa kuin mitä siihen aikaan oli. Mutta kun vihollinen tunkeutuu sisään kuin tulva-aalto, kohottautuu Jumalan Henki tarjotaksensa esteen. Tässä ajassa meillä on enemmän käsitystä, enemmän tietoa, sen tähden tulvivat epäuskon virrat sisälle, mutta Jumala kohottautuu ja astuu sitä vastaan. Älkää unohtako sitä! Hän ei ole ainoastaan ennaltamäärännyt näiden asioiden tapahtumista, vaan sallinut ennustaa sen profeettojensa kautta. Vanhurskaat näkevät sen täyttyneenä ja vahvistettuna ja tietävät sen pitävän paikkansa. Mitä tahansa joku saattaakin sanoa; he tietävät, että se on oikein. Kirjoituksista luemme, että Hän on ennaltamäärännyt meidät pojiksi ja tyttäriksi Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumala ei sanonut: "Yhden minä valitsen ja toista en", mutta ennnaltatietämisensä kautta Hän tiesi mitä jokainen tulisi tekemään. Ennaltatietämisensä kautta Hän voi määrätä kaikki asiat ja kaikki tapahtuu Hänen ja Teidän parhaaksenne.

Aivan alussa Jumala sanoi Aadamille ja Eevalle, mitä tulisi tapahtumaan, jos he ovat tottelemattomia Hänen Sanaansa kohtaan. Hän asetti heidän valittavaksensa hyvän ja pahan. Hän sanoi: "Sinä päivänä jona siitä syötte, pitää teidän kuolemalla kuoleman." Jumala tarkoitti juuri sitä, mitä Hän sanoi. Näin Hän tekee aina. Hän tarkoittaa sitä mitä Hän sanoo. Saatana eksytti heidät, niin etteivät he uskoneet sitä, sillä saatana itse ei uskonut. Hän ei uskonut sitä ja nyt hän vietteli myöskin heidät niin etteivät he uskoneet. Yhä vielä hän tekee saman. Yhä vielä hän opettaa muille samankaltaista, ja he lankeavat epäuskoon kuten Eeva.

Jumala suojeli kansansa Sanansa takana. Tämä on teidän ainoa puolustuksenne, ei teidän kirkkokuntanne, ei teidän isänne, ei teidän äitinne. Te olette suojattuina Jumalan Sanan takana. Tämä on se paikka, missä uskovainen on suojattuna, nimittäin Sanan takana. Pieni halkeama syntyi, koska asetettiin Sana kyseenalaiseksi. Järkeily tuli sisälle ja otti uskon paikan. He rikkoivat rajat, mutta Jumala piti Sanansa ja täytti sen. Saatana on johtanut heidät järkeilyn kautta epäuskoon. Teillä ei ole mitään oikeutta asettaa Sanaa järjenmukaisesti kysymyksenalaiseksi; teidän täytyy yksinkertaisesti uskoa se. Mitä tahansa Jumala sitten sanookin, sen Hän antaa tapahtua sillä tavoin. Älkää salliko minkään omien ajatusten tunkeutua sen ylle, vaan olkoon teissä Jeesuksen Kristuksen mielenlaatu. Hän on Sana. Sallikaa Kristuksen Sanan olla teissä; kaikki muu on väärää. Kristuksen Sana on oikein.

Monet ihmiset lankeavat heidän niinkutsutun järkevän ajattelunsa tähden kuten Eevakin. Heidän todistelunsa kuuluu: "Miten voi Jumala tehdä jotakin sellaista?" Eikö yksi ole yhtä hyvä kuin toinenkin? Jos se on vastoin Sanaa, niin ei missään tapauksessa. Jos joku raamatunopettaja tai raamatunselittäjä tai joku muu opettaa teille jotakin muuta poiketen Raamatusta vaikkakin vain yhden pilkunkin (jotan) verran ja te uskotte sen, niin te olette langenneet väärään oppiin. On jälleen kysymys Saatanasta, joka tekee teille saman kuin mitä hän teki Eevalle. Kuitenkin Jumala kulkee eteenpäin, aivan samantekevää mitä saatana tekee. Jumala ei salli pidätellä itseänsä, vaan osoittaa Sanansa todeksi. Katsokaahan, mitä Saatana sanoi Eevalle: "Ette te suinkaan kuolemalla kuole. Teistä tulee viisaita." Siihen pyrkii maailma tässä ajassa; Inhimilliseen tietoon, tieteellisiin todisteisiin.

Hän sanoi: "Ette te suinkaan kuolemalla kuole." Jumala oli sanonut: "Te tulette kuolemaan." Jumala on vahvistanut sen. Me voimme nähdä, että Hän tarkoitti sitä, mitä Hän sanoi. Teidän tarvitsee vain mennä hautausmaalle ja silloin te tulette tietämään tarkoittiko Hän sitä vai ei. "Sinä päivänä jona siitä syötte, tulette te kuolemalla kuolemaan." Te voitte tutkia ja käydä lävitse jokaisen ajanjakson, eikä kukaan ole saavuttanut koskaan tuhatta vuotta. Jumala on vahvistanut Sanansa. (Sillä tuhat vuotta Jumalalle on kuin yksi päivä.)

Älkää unohtako sitä! Hän pitää kaikki siunauksen lupauksensa ja myöskin kirouksen lupauksensa. On todistettu, että he kuolivat sinä päivänä, jona he siitä söivät. Hän pitää myöskin jokaisen Siunauksen Sanansa. Jumala täytti jokaisen lupauksen. Oi, tätä minä rakastan. Teidän täytyy vain valita, mitä te tahdotte: Hänen siunauksensa uskoessanne Häneen, tai Hänen kirouksensa kun vääristelette Sanaa. Jos te vääristelette Sanaa ja uskotte väärällä tavalla, olette te kirouksen alla. Jos te uskotte sen niinkuin Hän on antanut kirjoittaa sen muistiin, ja pitäydytte siihen, olette te siunatut. Se on aina vastoin ihmisten tieteellisiä väitteitä. Kuitenkin Hän pitää jokaisen Sanan, olkoon se sitten siunaus tai kirous. Miehet ja naiset tekivät niin kovasti syntiä Hänen totista Sanaansa vastaan aikana ennen vedenpaisumusta ja sitä seuraavina sukupolvina, että Hän lausui kuolemantuomion ja se tuli täydelliseen hävittämiseen asti, kun vesi peitti maan. Sama Jumala, joka luovutti kaiken kuolemaan maan päällä vedenpaisumuksen kautta, säilytti hengissä kaiken, mitä arkissa oli. Sen mitä Hän oli luvannut, Hän teki. Sama Jumala, joka Sanansa kautta oli julistanut veden, sama Jumala on Sanansa kautta julistanut myöskin tulen. Hän on lunastava sen; Hän on aivan varmasti lunastava Sanansa.

Miten he tunnistivat Hänen Sanansa? Ennenkuin Hän sallii turmion ja tuomion, tekee Hän sitä ennen Sanansa tunnetuksi. Ensin Hän lähettää ihmisille Sanansa ja antaa heille varoituksen. Oi, tätä minä rakastan. Nyt voimme todeta, missä me olemme. Nooan päivinä oli monia saarnaajia, yhdistyksiä ja uskontoja. Jeesus sanoi: "Niinkuin oli Nooan päivinä, niin on oleva Ihmisen pojan päivinä." Siihen aikaan astui esiin profeetta ja alkoi tehdä jotakin. Hän rakensi arkin. Jumala lähetti profeettansa Nooan, lähetti Sanan, antoi julistaa tuhon, koska Hän ei enää kauemmin voinut sietää ihmisten vaellusta. Hän päätti tuhota ne ihmiset, jotka Hän oli luonut. Sana tuli aina profeetoille. Jumala ei muutu. Niin sanotaan Mal. 3: 2: "Sillä minä, Herra, en muutu..."

Nooa lähetettiin tieteelliselle ajanjaksolle sanoman kanssa, joka ei ollut tieteellinen. Nooa lähetettiin tuon ajan järkiperäisten luokse sanoman kanssa, joka ei ollut järkiperäinen. Tuossa ajanjaksossa hänellä oli uskon ja lupauksen sanoma. Oletteko sitä mieltä, että tieteellinen maailma on uskonut tämän epätieteellisen sanoman? Oletteko sitä mieltä, että tuon suuren järkiperäisen ajanjakson ihmiset saattoivat uskoa sellaisen yksinkertaisen sanoman, joka heidän järjellensä oli typerä? Kuitenkin Jumala tekee sen aina sellaisella tavalla.

Nooa oli Herran vahvistettu profeetta. Hän oli Jumalan sanansaattaja tuossa ajassa. Ihmisten olisi tullut uskoa hänen sanomansa sen jälkeen, kun se oli Herran vahvistama Jumalan Sanaksi. Jumala pitäisi Sanansa. Sama pätee nytkin. Me elämme lopunajassa. Sen aikaisten ihmisten olisi pitänyt käsittää, mistä oli kysymys. Nooa oli esikuva niistä juutalaisista, joiden täytyy kulkea ahdistuksen lävitse. Eenokilla oli aito sanoma ja hän oli esikuva muutetusta seurakunnasta, sillä Eenok otettiin ylös ennenkuin vedenpaisumus tuli. Molemmat olivat profeettoja. Eenok otettiin pois, jotta Jumala voisi kulkea eteenpäin Nooan kanssa. Seurakunta otetaan pois, jotta Jumala voi kääntyä juutalaisten puoleen, tuon 144 000 jäännöksen puoleen, niinkuin löydämme sen Kirjoituksista. Tieteellisen ja uskosta osattoman ajanjakson keskellä Jumala vahvisti Sanansa, täytti lupauksensa ja antoi vedenpaisumuksen tulla.

Pankaapa merkille! Nooan päiviin saakka ei ollut vielä koskaan satanut maan päällä. Jumala kostutti maan kasteen kautta, mutta siihen asti ei vielä ollut satanut. Nooa julisti: "On satava!" Huolimatta siitä, mitä tieteilijät sanoivat, jotka suorittivat mittauksia laitteillansa ja pitivät sitä mahdottomana, salli Jumala tapahtua sen, mitä Hän oli sanonut.

Tänään me tiedämme, että tuli on valmiina sytyttääksensä maan kaasut, sillä Raamattu sanoo: "Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat." On aivan samoin kuin Nooan aikana. Sanoma Nooan aikana perustui uskoon, mutta ei ollut tieteellisesti todistettavissa. Kuitenkin tänään on Sanoma vahvistettu Jumalan Sanan ja myöskin tieteen mukaisesti.

Elia astui esiin, teki ihmeitä, saarnaamatta. Hän kulki paikasta toiseen ja teki ihmeitä. Seuraavan kerran se tuli Johannes Kastajan muodossa. Hän tuli eikä tehnyt mitään ihmeitä vaan ainoastaan saarnasi. Kolmannella kerralla tapahtuvat molemmat — saarnaaminen ja ihmeet. Katsokaahan, millaisessa sopusoinnussa Kirjoitukset toteutuvat.

Hän teki tuossa ajanjaksossa, kuten kaikissa muissakin ajanjaksoissa, sen mitä oli aikonut. Hän tekee nyt sen, mitä Hän on luvannut. Ensin Jumala lupaa jotakin, sitten Hän vahvistaa Sanansa oikeaksi.

Kaikki, jotka uskoivat tuon ajan sanoman, menivät sisälle ja pelastuivat. Niin on ollut kaikkina aikoina. Kaikki, jotka eivät uskoneet sanomaa eikä sanansaattajaa, kuolivat. Kaikki, jotka totuudessa uskovat Jumalan Sanan tässä ajassa, tulevat otetuiksi ulos. Kaikki ne, jotka eivät usko Jumalan Sanaa tulevat kuolemaan maailman kanssa, koska he ovat maailmasta. Sillä kaikki, mikä on maailmassa, on katoava maailman kanssa. Kaikki, mikä on pelastettu, on Jumalassa ja pysyy Jumalassa eikä voi kadota. Lupaus kuuluu: "Minä annan heille iankaikkisen elämän ja herätän heidät viimeisenä päivänä." Mikä lohtu kaikille uskovaisille. Jos te olette Kristuksessa, niin teillä on varmuus siitä, että Jumala pitää Sanansa, vaikka maailma katoaakin. Hän pitää Sanansa. Hän herättää kansansa ja pelastaa sen. Hän todistaa sen.

Hän vahvisti lupauksen Sanansa Abrahamille todeksi. Myöskin Abrahamin aikoina oli mahdotonta, että satavuotias mies ja yhdeksänkymmentä vuotta vanha nainen saisivat keskenänsä lapsen. He olivat kauan sitten ohittaneet sen ajan. Abraham ei voinut selittää sitä. Jos hän olisi mennyt lääkärille niin tämä olisi myöskin sanonut: "Se on mahdotonta." Jos joku tuossa iässä ryhtyisi valmisteluihin lapsen syntymää varten, ei häntä pidettäisi syyntakeisena. Sanottaisiin: "Tuo on järjiltänsä." Kuitenkin Raamatussa sanotaan: "...mutta Jumalan lupausta hän ei epäuskossa epäillyt, vaan vahvistui uskossa, antaen kunnian Jumalalle, ja oli täysin varma siitä, että minkä Jumala on luvannut, sen hän voi myös täyttää." Hän katsoi siihen, mikä on näkymätöntä ja eli täydessä varmuudessa sen suhteen, että Jumala täyttäisi sen, mitä Hän on luvannut. Meitä kutsutaan Abrahamin lapsiksi. Aamen! Kun ajattelen näitä asioita, tuntuu minusta hyvältä.

Kaikkien noiden vuosien jälkeen Hän vahvisti sen. Hän teki Abrahamin ja Saaran nuoriksi. He saivat lapsen ja elivät vielä monia vuosia yhdessä. Sen jälkeen kun Saara kuoli, meni Abraham vielä kerran naimisiin; hänellä oli poikia ja tyttäriä ja hän kuoli 175 vuoden iässä. Hän ei katsonut ruumiiseensa eikä Saaran kuolettuneeseen ruumiiseen. Hän piti lujasti kiinni siitä, mitä Jumala oli sanonut ja tiesi, että Hän olisi vahvistava sen. Jumala vahvistaa täyttymyksen kautta sen, mitä Hän on luvannut. Oppineiden ja oppimattomien keskellä Jumala osittaa sen, että Hän toimii oikein. Hän aina vahvistaa Sanansa. Hän on oikeassa, kaikki muut ovat väärässä.

Lootille Hän sanoi: "Pakene nopeasti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään, ennenkuin olet sinne saapunut." Kaupungin tuli tulla poltetuksi. Hän puhui Abrahamille. "Jos minä löydän tuossa kaupungissa kymmenen vanhurskasta, niin minä säästän sen." Kuitenkaan näitä kymmentä ei ollut siellä. Hänen Sanansa todistettiin oikeaksi. Oltaisiin voitu kysyä: "Mistä tuo tuli tulee? Eihän sitä ole missään nähtävissä." Mutta Jumala oli sanonut niin. Abraham tiesi, että se tulisi tapahtumaan. Myöskin Loot käsitti sen ja pakeni vuorille.

Abrahamin jälkeläisille Hän lupasi, että he asuisivat muukalaisina vieraassa maassa ja tuo kansa ahdistaisi heitä, mutta neljänsadan vuoden kuluttua Hän noutaisi heidät ulos. Hän on täyttänyt Sanansa tarkalleen niinkuin Hän oli luvannut. Neljänsadan vuoden kuluttua Abrahamin jälkeläiset johdettiin ulos Egyptistä. Hän oli luvannut vapauttaa heidät väkevällä kädellä ja tuoda ulos egyptiläisten orjuudesta. Hän on pitänyt Sanansa.

Katsokaahan, mitä Jumalan täytyi tehdä johtaaksensa Israelin lapset Egyptiin. Näytti siltä kuin heille olisi tapahtunut onnettomuus. Kertomus Joosefista oli niin traaginen. Häntä pidettiin kuolleena. Millaisella mielellä Joosefin isä, Jaakob, olikaan, kun hän kuuli, että villieläimet olivat tappaneet hänen poikansa. Miten vaikeata täytyikään olla Joosefille, kun hänen veljensä pettivät hänet ja omaisistaan erotettuna heittivät kuoppaan ja häntä pidettiin kuolleena. He olivat kastaneet hänen vaatteensa karitsan vereen ja vieneet sen hänen isällensä. Kuitenkin Joosef oli tietoinen siitä, että Herran käsi oli hänen kanssansa. Hän tiesi, että hän on uskovainen.

Vaikka hänen veljensä hylkäsivät hänet eivätkä halunneet olla missään tekemisissä hänen kanssansa, tiesi Joosef, että Jumala pitäisi Sanansa. Hän oli nähnyt näyssä, miten kaikki kumartuivat hänen edessänsä ja tiesi, että niin täytyi tapahtua, sillä se oli: "Näin sanoo Herra!"

Aamen! Hän ei ollut huolissaan miten epätodennäköiseltä se sitten näyttikin. Joosef tiesi, että se on totuus. Huolimatta siitä, miten vaikea tehtävä oli tai minkä lävitse hänen täytyi kulkea, hän tiesi, että eräänä päivänä kaikki tulevat kumartamaan hänen edessänsä. Kuinka se tulisi tapahtumaan, kun he vihasivat häntä? Hän tiesi, että Jumala on aina vahvistava Sanansa totuudeksi. Niin Hän tekee myöskin tänään. Jumala vahvistaa Sanansa. Huolimatta siitä sanovatko oppineet ettei se voi tapahtua, miten sivistyneitä ja älykkäitä ihmiset saattaisivatkaan olla, tai miten muodolliseksi seurakunta on tullut, Jumala on vahvistava Sanansa oikeaksi. Tähän Sanaan on teidän luottamuksenne ankkuroituna. Joosefin täytyi kulkea syvyyksien lävitse ja tulla Egyptiin, mutta Jumala toi hänet ulos niinkuin oli sanonut. Hyvin ihana kuva nykyisestä ajasta. Hänen täytyi olla siellä, mutta Jumala piti Sanansa.

Hebrealaisille oli Egyptin orjuus hyvin vaikeata. He olivat siunatut ja nauttivat hedelmistä Goosenin maassa. Mutta sitten heidät otettiin orjapalvelukseen. Äideille se oli hyvin vaikeaa, koska heiltä otettiin pois lapset, heidän ruumiinsa hedelmät, ja heitettiin krokotiileille. Heille se oli hyvin vaikea aika. Eräänä päivänä syntyi tuo ennaltamäärätty lapsi. Se oli kaunis lapsi. Sitten tuli tuo päivä, jolloin Pyhä Henki tulipatsaan hahmossa laskeutui siellä erämaassa ja jäi orjantappurapensaaseen ja sanoi: "Minä olen nähnyt kansani orjuuden Egyptissä ja kuullut heidän huutonsa. Minä muistan lupaukseni. Heidän vapautuksensa aika on tullut. Minä lähetän sinut heidän luoksensa..." Sauva kädessänsä, vaimonsa aasin selässä, lapsi sylissänsä, hän meni sinne. Hän teki sen Kaikkivaltiaan Jumalan voiman kautta.

Mikä typerä yritys. Mitä on sauva kymmentätuhatta keihästä vastaan? Mutta katsokaahan, Jumala oli mukana asiassa. On kysymys siitä, missä Hänen Sanansa on. Mooseksella oli Hänen Sanansa. Faaraolla oli keihäät. Mooseksella oli Sana. Enempää hän ei tarvinnut. Myöskään te ette tässä ajassa tarvitse enempää. Te ette tarvitse jonkin seurakunnan suosituskirjettä, ette mitään kirkkokuntaa, joka seisoo takananne. Te tarvitsette Sanan ollaksenne osallisia ylöstempaamiseen. Te ette tarvitse mitään suosituksia, ei mitään jonkin koulun pitkiä syntyhistorioita, tullaksenne tänään parannetuiksi. Teidän tarvitsee vain vastaanottaa Sana. Se vaikuttaa sen. Te ette tarvitse lääkärin sanaa, vaikka hän sanoisikin tehneensä kaiken voitavansa. Hän sanoo teille, että teillä on syöpä tai kasvain, että te tulette sokeaksi tai olette kuuro tai mykkä, se ei merkitse mitään. Jos te vastaanotatte itseenne Sanan, joka tulee palavasta pensaasta lupauksen kanssa, täytyy jotakin tapahtua. Jumala on joka kerta vahvistava Sanansa todeksi, jos se on vastaanotettu ja pudonnut oikeaan maaperään. Tämä on se, mitä te tarvitsette — Hänen Sanansa. Hän vahvistaa sen. Hän pitää sen. Siinä te voitte varmasti levätä. Hän vahvistaa Sanansa jokaisessa ajanjaksossa yliluonnollisella tavalla. Aina Hän tekee sen samalla tavalla. Mitä Hän teki Nooan päivinä? Kun Hän oli valmis tuomaan jäännöksen lävitse, lähetti Hän Nooan, profeetan, ja antoi Nooalle merkin.

Mitä Hän teki, kun Hän johti Israelin lapset ulos? Hän teki saman. Hän lähetti profeettansa, sillä Hänen profeetallansa oli Hänen Sanansa. Sanan merkit ja ihmeet todistivat, että se on totuus. Israel saattoi mennä luvattuun maahan, koska he uskoivat. Kun he vaelsivat erämaan lävitse, epäilivät he profeetan sanaa, vaikka he olivat nähneet Sanan vahvistettuna. Morsian ei enää kulkenut tahdissa (Te tiedätte, että puhun näystäni.) Se ei enää pysynyt tahdissa. Mutta Joosua ja Kaaleb astuivat esiin ja uskoivat lupauksen Sanan välittämättä olosuhteista.

Kun he tulivat Kaades-Barneaan, lähetti Mooses tiedustelijoita jokaisesta heimosta tutkiakseen, miltä laidalta heidän tulisi vallata maa. Hän lähetti kenraalinsa Joosuan, joka oli profeetta Mooseksen alapuolella. Hän lähetti hänet, sillä hän kuunteli Moosesta. Mooses sanoi hänelle: "Mene ja tutki maa!" Tuo kenraali otti yhden miehen jokaisesta heimosta ja he lähtivät. Hän otti Kaalebin, sillä hän tiesi, että Kaaleb oli totinen uskovainen. He menivät luvattuun maahan ja tulivat takaisin niin suuren viinirypäletertun kanssa, että kahden miehen täytyi kantaa yhtä terttua. Hän sanoi: "Tämä on todiste Israelille siitä, että se on hyvä ja hedelmällinen maa, jossa maito ja hunaja virtaa, kuten Jumala oli sanonut. Se on erinomainen maa. Se on hyvä maa. Valkosipulista ja muista asioista huolimatta, joita te olette Egyptissä syöneet, viemme me teidät maahan, jossa maito ja hunaja virtaa. Kaikkina niinä vuosina, jona te olette olleet Egyptissä, ette te todennäköisesti ole koskaan maistaneet maitoa ja hunajaa. He antoivat teille vain sen osan, mikä kuului orjille, mutta nyt te menette tähän maahan." Pienen ajan kuluttua, noin yhden päivämatkan kuluttua, he tulivat Kaades-Barneaan, maailman tuomioistuimelle. Siellä palmujen alla, he asettuivat lähteelle ja pystyttivät leirinsä. Hän sanoi: "Nyt meillä on täydellinen, aito todiste, sillä Jumala oli sanonut, että se on hyvä maa. (Jumala on luvannut sen myöskin nykyistä päivää varten.) Mutta nyt, ennenkuin te menette tuohon maahan, haluaisin osoittaa, että se on hyvä maa. Sen tähden mene sinne, tuo todiste maasta ja näytä se kansalle." He menivät. Mutta milloin tahansa haluatte tuoda todisteen, vaanii vihollinen tiellä. Kun muut tiedustelijat katselivat maata ja näkivät Kaanaan jättiläiset, sanoivat he: "Me emme voi tehdä sitä." Kuitenkin he tulivat takaisin todisteen kanssa siitä, että tuo maa oli heidän edessään, sillä heitä johdettiin oikein. Jumala vahvisti Sanansa, ennenkuin he menivät sisälle tuohon maahan.

Ettekö voi nähdä sitä tänään? Kansa matkustaa tuhansia maileja kuullaksensa Sanan ja nähdäksensä miten se vahvistetaan ja todistetaan. On todiste, että se on suuri maa. Te voitte nähdä, miten joku, joka on kuolemassa syövän tähden, jälleen tulee terveeksi. Kun te näette, että Jumalan Sana, kuten Hän on luvannut, vahvistetaan, on se todiste siitä, että Hän pitää Sanansa. Siellä on suuri maa. Jos minun elämäni on jo melkein mennyttä, ja Jumala laskeutuu ja jälleen korjaa sen, on se todiste siitä, että on olemassa iankaikkinen elämä. Jos te ette koskaan aikaisemmin ole astuneet jalallanne jonkin kirkon kynnyksen ylitse ja tänään odotatte tullaksenne sisälle, on se todiste siitä, että Jumala pitää ja vahvistaa Sanansa. Sen tähden te tulette kaukaa.

Kun hiljattain tulin tänne eräänä aamuna ja näin kuinka äidit ruokkivat lapsiansa, ajattelin. "Oi Jumala, minä olisin suurin ulkokultainen koko maailmassa, jos sanoisin jotakin väärää näille ihmisille, jotka tulevat pitkien etäisyyksien takaa tänne. Tunnen olevani sydämestäni sidottuna heihin. He isoavat ja janoavat Jumalaa. Auta minua, Herra, että sanon heille totuuden. Jos en, niin ota minut pois tämän maan päältä. Salli minun sanoa näille ihmisille totuus. Auta minua, Herra. Pidä minut lujasti kädessäsi ja näytä minulle totuus ja sitten vahvista Sanasi todistaessasi, että minä sanon heille totuuden. Älä salli näiden ihmisraukkojen tulla harhaanjohdetuiksi." Oi, miten tunnenkaan itseni sidotuksi yhteen heidän kanssansa, kun näen heidän uskollisuutensa.

Minä uskon, että Joosua ajatteli samaa, kun hän kokosi kansan ympärillensä. Hän näki, miten he puhdistivat vaatteensa ja valmistautuivat ylittämään Jordanin kolmantena päivänä. Monet saattoivat sanoa: "Me emme voi tehdä sitä, me emme voi jättää organisaatioitamme. Me olemme valmiit, me emme voi tehdä sitä, sillä me emme voi selittää sitä järjellämme." Joosua halusi johtaa kansan Jordanin ylitse kun vedet olivat hyvin korkealla. Näytti siltä kuin Jumala olisi tehnyt suuren virheen.

Jos te tulette sairaaksi, saatatte te sanoa: "Minä olen kristitty. Jumala on tehnyt virheen. Hän antoi sairauden tulla minun ylleni, vaikka minä olen kristitty." Ettekö tiedä, että Raamattu sanoo kaiken vaikuttavan niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat?

Eikö Joosua tiennyt, että Jordan eräänä muuna vuodenaikana laskee niin matalaksi, että helposti voitaisiin kulkea ylitse? Jerikon lähellä he olisivat helposti voineet kulkea ylitse, sillä vesi olisi ulottunut heillä vain nilkkaan asti. Voitaisiin helposti päästä ylitse, kuitenkin hän johti heidät ylitse ajankohtana, jolloin joki tulvi ylitse. Vesi oli ehkä kymmenen tai viisitoista metriä syvä, mutta Joosua sanoi: "Me olemme ylittävä sen kolmantena päivänä." Jumala oli sanonut: "Kokoa kansa, niin että he pyhittäytyvät, sillä kolmantena päivänä te olette kulkeva Jordanin ylitse." Katsokaahan, miten Jumala salli asioiden tapahtua. Hän tekee sen noutaaksensa kansansa ulos.

Mitä he tekivät? He pyhittäytyivät ja valmistautuivat. Miten syvä ja likainen vesi sitten olikaan, tai miten ryöppyävä virta saattoikaan olla, he tiesivät että Jumala vahvistaisi Sanansa. Miten lähellä Jordania te sitten saatattekaan olla ja millaisissa olosuhteissa te olettekaan, jos te vain voitte säilyttää Jumalan lupauksen sydämissänne, niin silloin on Jumala todistava, että niin on. Kaiken epäuskon keskellä Hän on siitä huolimatta vahvistava Sanansa. Olosuhteet eivät estä Häntä siitä. Hän on myöskin vielä tänään tekevä samaa, mitä Hän tuona aikana teki.

Ajatelkaa sitä! Hän vahvistaa Sanansa uskovaisten kautta. Ei uskosta osattomien, vaan uskovaisten kautta Hän vahvistaa Sanansa. Aivan samantekevää, mitä muut väittävät olevansa. Te sanotte: "Oi, minä uskon veli Branham." Jos näin on, on Jumala osoittava sen, sillä me näemme, kuinka Hän on tehnyt sen muiden kohdalla. Sen tähden me voimme sanoa: "Hän vahvistaa Sanansa totisten uskovaisten kautta." Ei niiden kautta, jotka vain sanovat uskovansa, vaan niiden kautta, jotka todella uskovat. Hän vahvistaa Sanansa uskovaisten lastensa kautta.

Hänellä oli uskovaiset. Tuo vanha sukupolvi, joka tuli ulos Mooseksen kanssa, mutta ei uskonut vaan sanoi: "Me emme voi ottaa tuota maata", oli kuollut. He kaikki kuolivat. Vain todella uskovaiset jäivät jäljelle. Mooses otettiin kirkkauteen, ja ne, jotka eivät uskoneet, kuolivat erämaassa. Kuitenkin heidän lapsensa muuttivat Luvattuun Maahan. Vain kaksi noista vanhoista muutti heidän mukanansa. He olivat aidot uskovaiset — Joosua ja Kaaleb. He uskoivat todella ja he muuttivat sinne, sillä Jumala voi tehdä sen ainoastaan todella uskovaisten kautta. Uskotteko te tämän? Kaikki, jotka uskoivat Häntä, saavuttivat päämäärän. He ylittivät Jordanin. Minä haluaisin, että te panette merkille sen, että Hän tekee niin jokaisessa ajanjaksossa. Hän tekee sen aina samalla tapaa. Jokaista ajanjaksoa varten Hän on ennaltamäärännyt Sanan ja ne, jotka uskovat sen. Näettekö te tämän? Hänen täytyy ennaltamäärätä se astuakseen tuon ajanjakson vaatimuksia vastaan. Oletteko ymmärtäneet tämän? Oletteko nähneet ja huomannet sen?

Tämä tapahtuu tässä ajassa. Ennaltatietämisensä kautta Hän on ennaltamäärännyt niin. Mitä Hän on ennaltamäärännyt Malakian neljännen luvun lopussa, sen täytyy tapahtua. Mitä tahansa Hän ennaltamäärää Sanassansa, sen Hän täyttää vahvistaessansa Itse Sanansa totuudeksi. Ensin Hän säätää, mitä tulee tapahtua ja ilmoittaa sitten, että se on tapahtuva. Hän tietää, siemen on oleva siinä oikeaan aikaan. Hän on ennaltamäärännyt Morsiamen, Hän on oleva siinä. Ylöstempaaminen on tapahtuva. Ennaltatietämisensä kautta Hän on niin ennaltamäärännyt. Hän on oleva siellä. Mikään ei ole pidättelevä siitä.

Jumala antoi heille lupauksen Luvatusta Maasta. Abrahamille Hän oli sanonut, että hänen jälkeläisensä olisivat elävä neljäsataa vuotta muukalaisina vieraassa maassa. Mooses, Herran profeettana, sanoi: "Pankaa merkille, tapahtuuko se, mitä minä ennustan. Siitä teidän tulee tunnistaa, että Herra on lähettänyt minut, sillä te tiedätte, mitä Jumala on luvannut teille. Jos minä ennustan jotakin ja se tapahtuu joka kerta, niinkuin olen sanonut, niin silloin te käsitätte, että minä olen Herran lähettämä sanomaan sen teille. Jumala on luvannut maan. Se on hyvä maa, jossa maito ja hunaja virtaa. Seuratkaa minua." Mooses lähti heidän kanssansa ja kulki erämaahan, kuten Jumala oli häntä käskenyt. He tulivat Siinain vuorelle. Silloin Jumala laskeutui tuli- ja pilvipatsaassa koko Israelin eteen ja vahvisti sen, mitä Mooses oli sanonut. Hän oli siellä osoittaaksensa Sanansa ja vahvistaaksensa Mooseksen.

"Minä olen" Ilmestyi Moosekselle tulisessa pensaassa. Sama "Minä olen" ilmestyi nyt vuorella. He sanoivat: "Mooses, puhu sinä meille, muuten me kuolemme, sillä me emme voi kestää Jumalan ääntä." Hän vastasi: "Minä en enää ole puhuva teidän kanssanne. Mutta minä olen herättävä teille profeetan, joka on puhuva teille Minun nimessäni." Täsmälleen tämän Hän tekee, kun Hän toteuttaa Sanansa. Pankaa merkille, mitä niille tapahtui, jotka olivat niin lähellä tuota maata eivätkä siitä huolimatta uskoneet. Siitä voitte lukea Hebr. 6: 4:

"Sillä mahdotonta on niitä, jotka kerran ovat valistetut ja taivaallista lahjaa maistaneet ja Pyhästä Hengestä osallisiksi tulleet

ja maistaneet Jumalan hyvää sanaa ja tulevan maailmanajan voimia,

ja sitten ovat luopuneet - taas uudistaa parannukseen, he kun jälleen itsellensä ristiinnaulitsevat Jumalan Pojan ja häntä julki häpäisevät."

Niinpä oli mahdotonta saapua Luvattuun Maahan niiden, jotka eivät uskoneet. Ihmiset kulkevat Pyhän Hengen kasteeseen asti. He tulevat Sanan luokse, mutta kulkevat kirkkokuntien ja kirkkojen kautta. Kun sitten tulee kysymys koko Sanan uskomisesta sisäänmenemiseksi, sanovat he: "Se on minulle tuntematonta. Minun seurakuntani ei opeta sitä niin."

Ei ole kysymys siitä, mitä teidän seurakuntanne opettaa, vaan siitä, mitä Raamattu sanoo. Te sanotte: "Miten minä voin tietää, mikä on oikein?" Hän vahvistaa ja osoittaa sen.

Sana tuolle ajalle kuului: "Siellä on ihana maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa. Maa, jossa viiniköynnökset ja muut hedelmät kasvavat. Se on ihana paikka." Silloin lähetettiin tiedustelijat tutkimaan maata ja kertomaan siitä kansalle. "Jos te uskotte, olemme me nyt valmiit menemään sinne." He menivät sinne ja tulivat takaisin. Kaksi heidän joukossansa riemuitsi ja sanoi: "Ylistys Jumalalle, me olemme nähneet sen ja tutkineet sen. Se on niin ihmeellinen. Ei ole mitään sen veroista." Muut kymmenen sanoivat: "Oi ei, me emme ole kykeneviä valtaamaan sitä maata." Kuinka monet heistä menivät myöhemmin mukana sisälle? Vain nuo kaksi, sillä he tiesivät, että Jumala olisi vahvistava Sanansa oikeaksi. Eivät ylitsevirtaavan Jordanin vedet, eivätkä tuon maan jättiläiset voineet pidätellä heitä. Jumala on osoittanut Sanansa todeksi. Hän vei heidät sisälle maahan. Saman Hän on jälleen tekevä tämän ajan lupauksen mukaisesti. Hän vahvistaa Sanansa. Huolimatta siitä, mitä tapahtuu, Hän vahvistaa Sanansa.

Hän on sulkenut nälkäisten leijonien kidat vahvistaaksensa Sanansa todeksi. Hän varjeli Danielin, profeetan. Näitä leijonia ruokittiin ihmislihalla. Niiden annettiin nälkiintyä, ennenkuin joku heitettiin sisälle, jotta leijonat hyökkäisivät hänen kimppuunsa ja repisivät. He heittivät sisälle tuon profeetan, jolla oli Herran Sana Israelin lapsille. Hän oli ennustanut heille, että tuo paikka vallattaisiin. Siellä Hän oli hänen kanssansa. Jumala halusi edelleen osoittaa Itsensä heille. Hän halusi vahvistaa Sanansa, että Hän voi vapauttaa.

He antoivat leijonien nälkiintyä ja heittivät tuon profeetan sisälle. Ne juoksivat hänen luoksensa, mutta tulipatsas oli siellä — ja kaikki eläimet pelkäävät tulta. Tulipatsas oli siellä, sen tähden leijonat asettuivat. Hän pitää Sanansa. Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, Jumala pitää Sanansa. Hän vahvistaa sen. Hän todistaa että niin on.

Hän otti pois kuumuuden tulisen pätsin hehkusta. Siten Hän vahvisti Sanansa, että Hän voi pelastaa tulesta. Hehkuvien liekkien keskellä, jonne nuo miehet heitettiin, viipyivät he pitkän aikaa. Voimakas kuumuus poltti ne miehet, sotilaat, jotka heittivät heidät sinne. Jumala antoi tulen palaa, mutta Hän otti kuumuuden pois.

Jos sinä pysyt Hänessä, on Hän vastaava sinusta, vahvistaen Sanansa. Kun he jonkin ajan kuluttua avasivat tuon oven, sanoivat he: "Kuinka monta te olette heittäneet Sinne?" He vastasivat: "Kolme!" Hän sanoi: "Mutta tulessahan on neljä, ja tuo neljäs näyttää kuin Jumalan Pojalta." Katsokaahan, Hän vahvistaa Itsensä, sillä Hän on Sana. He sanoivat: "Jumala on kykenevä pelastamaan meidät tulipätsistä. Missään tapauksessa emme kumarru kuvapatsaan edessä, sillä me ojentaudumme yksinomaan Sanan mukaan." Kaikotkaa jokaisesta kuvasta, jokaisesta uskonnon muodosta. Jumala on seisova teidän kanssanne. Hän on ottava kuumuuden pois vainolta. Hän on ottava elämän pois syövältä. Hän on tekevä kaiken teidän edestänne. Hän on Jumala. Jos te edustatte Häntä, on Hän edustava teitä. Joka kerta Hän osoittaa Sanansa todeksi. Hän on ottanut kuumuuden liekkien hehkulta, sulkenut leijonien kidat jne. Myöskin erämaassa Jumala osoittautui Jumalaksi, kun esiin astui miehiä, jotka halusivat olla jotakin erikoista. Myöhemmin muodostettiin organisaatioita, joita kutsuttiin fariseuksiksi, saddukealaisiksi, herodiaaneiksi ja muiksi. He ajattelivat olevansa suuria miehiä. He määräsivät toisiansa papeiksi, ylipapeiksi, ja tekivät jotakin suurta halunsa mukaan. He tekivät itsensä suuriksi miehiksi. Kuitenkin kaiken tämän keskellä Jumala salli nousta esiin profeetan, erään papin pojan. Jo yhdeksänvuotiaana hän meni erämaahan. Hän ei osannut lukea omaa nimeänsä, vaikka se olisi ollut kirjoitettuna suurilla kirjaimilla. Mutta hänet oli määrätty profeetaksi. Jos hän olisi saanut isänsä koulutuksen, olisi hänestä tullut fariseus. Hänellä oli hyvin tärkeä tehtävä, nimittäin tehdä tunnetuksi ja esitellä Messias. Minkä tähden? Jumala on vahvistanut Sanansa. Ääni huutaa seminaarista: "Katso minulla on tohtorinarvosanani." Tämä saattaa innoittaa jotakin vanhojen naisten kerhoa, joka pitää syntymäpäiväkutsujansa, mutta jotakin sellaista ei ole Jumalan Sanassa. Hän sanoi: "Minä olen huutavan ääni erämaassa. Valmistakaa Herralle tie, ja tasoittakaa tie meidän Jumalallemme." Hän raivasi siihen aikaan Sanan tien, jotta tuo Sana voi tulla julki. Halleluja. Ettekö näe tätä varjokuvaa? Siihen me tahdomme syventyä. Viimeisinä päivinä täytyy valmistaa paikka, missä Sana voi tulla paljastetuksi. Meillä on jo nyt todiste tuosta ihanasta maasta. Aamen!

Ihmisen Poika tekee Itsensä tunnetuksi. Johannes sai tehtävänsä ilman erikoista sivistystä. Hän oleskeli aluksi erämaassa. Hänen saarnansa olivat luonnollisella tavalla ymmärrettävää laatua. "Kirves on jo pantu puitten juurelle." Hän oli nähnyt kirveellä hakkaamista kun hänen majaansa rakennettiin tai puita hakattiin tulta varten. Silloin hän sanoi: "Oi te käärmeensiemenet." Myöskin näitä eläimiä hän oli nähnyt. Pahinta erämaassa on käärme. Tätä esimerkkiä käyttäen hän sanoi fariseuksille ja saddukeuksille: "Te kyykäärmeitten sikiöt, kuka on neuvonut teitä pakenemaan uhkaavaa vihatuomiota? Älkää ajatelko voivanne sanoa itseksenne: "Abrahamhan on meidän isämme." Me kuulumme siihen tai tuohon! "Sillä minä sanon teille, Jumala on kykenevä herättämään kivistä lapsia Abrahamille." Kirves laskettiin puiden juurelle. Jokainen puu, joka ei kanna hyvää hedelmää, kaadetaan. Jos puu ei kanna mitään hedelmää, kaadetaan se ja poltetaan. Hän on kokoava vehnän aittaan, mutta ruumenet polttava sammumattomalla tulella.

Hän astui esiin, miehenä ilman hengenmiehen viittaa. Hänellä oli kamelinnahka yllänsä ja vyötäisillään nahkavyö. Hän astui esiin riippuvine partoineen ja sanoi: "Jo on kirves asetettuna puiden juurelle." Miten hän uskalsi niin rohkeasti astua esiin? Se oli Jumalan Sanan vahvistus. Jumala on kykenevä herättämään lapsia kivistä. Jumalan lupaus kuului: "Katso, minä lähetän enkelini edelläni." Ei uskonnollinen tai tieteellinen todiste, vaan Jumalan Sanan vahvistaminen. Jumala piti Sanansa. Ei jokin oppinut, vaan profeetta oli lähetetty Herran nimessä. Minkä tähden Hän teki tämän? Vahvistaaksensa Sanansa.

Papit tiesivät, että eräs oli tuleva viimeisinä päivinä, ja niinpä he antoivat kaikille parhaan koulutuksen valmistaaksensa heidät siihen. Jokainen nuorista miehistä koulutettiin parhaan mukaan. Heidät kutsuttiin leeviläisistä, jotka olivat säädetty pappeuteen, koska odotettiin tätä miestä. Kuitenkaan hän ei ollut pappi, vaan profeetta. Niin on Jumala säätänyt. Teidän ei tarvitse kuulua johonkin tiettyyn kirkkokuntaan tai johonkin sukukuntaan. Jumala on suorittanut valinnan ennaltamääräämisen kautta ennaltatietämisensä perusteella. Jokainen tulee sisälle sen tien perusteella, jonka Jumala on siihen valinnut.

He eivät uskoneet häntä, sillä hän ei tullut sillä tavalla, kuin he kuvittelivat. (Tämä voi toistua.) Kuitenkin hän tuli sillä tavoin kuin Jumala oli ennalta sanonut, niin että Hän voisi vahvistaa Sanansa.

Neitsyt tuli raskaaksi, niin että Hän saattoi vahvistaa Sanansa. Jes. 9: 6 luemme: "Sillä lapsi on meille syntynyt, poika on meille annettu..." Hän oli luvannut, että neitsyt tulisi raskaaksi. Niinpä se tapahtui. Herra vahvisti Sanansa. Neitsyt tuli raskaaksi, niin että Jumala voi vahvistaa Sanansa. Se hämäännytti tieteilijöitä. Oletteko te ymmärtäneet sen?

Koko maa on Aadamin synnin tähden joutunut kirouksen alle. Kuitenkin vaimon siemen — Kristus — (Vaimolla itsellänsä ei ole mitään siementä), Hän oli se paikka, minne tuo siemen asetettiin. Tuolla siemenellä täytyy olla elämä itsessänsä. Siemen tulee miehestä. Tämä on syy siihen, että käärmeen siemenen täytyi olla vaimossa (Eevassa), sillä se ei ollut Jumalan siemen. Sen me tiedämme.

Olkaapa kärsivällisiä kunnes voitte lukea tuon kirjan. Silloin te tulette näkemään sen. Siinä te tulette näkemään kaiken avoimena edessänne Kirjoitusten mukaisesti, samoin kuin vesikasteen Hänen nimessänsä. Jumala on aina oikeassa, koskaan Jumala ei ole väärässä. Myöskään jos te ette voi sitä ymmärtää, uskokaa se siitä huolimatta, se on tarkalleen totuus.

Me näemme millaisella tavalla Hän salli sen tapahtua. Kun tämä pieni siemen, ilman miehen vaikutusta, tuli siihen paikkaan, jonka Hän oli valmistanut, yhdistyi tuo pieni siemen, itu, munasolun kanssa ja alkoi kehittyä, solu solulta, ja sai ravintoa äidin elämästä. Lapsi saa ravintonsa äidistä ja on yhteydessä äidin veren kanssa, mutta ei pisaraakaan äidin verta ole tuossa lapsessa.

Joku äiti voisi kuolla tuberkuloosiin, mutta se ei voi tarttua hänen lapseensa, sillä tuberkuloosi on solu, joka on verenkierrossa. Tuberkuloosi ei ole periytyvä; kylläkin taipumus siihen, mutta ei itse tuberkuloosi. Mutta se voi jollakin toisella tavalla tarttua äidistä. Mutta kun lapsi tulee maailmaan, on se siitä täydellisesti vapaa; sillä ei ole äidin verta itsessänsä.

Niin, Jumala tuli alas, elämänä solussa, joka kehittyi ruumiiksi ja aluksi sai ravintonsa äidistä. Sitten Hän tuli vanhemmaksi ja söi itse. Hän ravitsi itsensä sadosta, mikä tuli esiin maan tomusta — kasvi- ja eläinelämästä. Hän söi kalaa ja leipää. Sitten, kolmenkymmenen vuoden iässä, Johannes kastoi Hänet kuuliaisuudessa Jumalaa kohtaan. Ennenkuin Hän nousi vedestä, tapahtui jotakin. Jumala itse, kyyhkysen hahmossa (Pyhänä Henkenä), laskeutui taivaasta äänen kanssa, joka sanoi: "Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mielistynyt."

Hän tuli lunastaaksensa sen osan, joka oli maan päällä. Hän oli Jumalan luomakunnan alku. Mutta Jumalaa ei ole luotu. Vain Kristuksessa Hän tuli luomakunnaksi, sillä iankaikkinen Jumala on Henki, ja Henkenä Hän ei ole luotu. Hän on Alkulähde, Jumalan luomakunnan alku. Jumala lunasti ruumiin.

Hän laskeutui alas ja sanoi: "Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt." Kun Hän oli käynyt kaiken tämän lävitse, laskeutui Jumala alas. Näin on jokaisen pojan suhteen. Jokainen tulee luonnollisen syntymän kautta tämän maan päälle, mutta sitten te koette sen, että te tulette kuuliaisuudessa vesikasteen ja Hengen kasteen kautta. Pyhä Henki laskeutuu tulikasteessa ja asettaa vaatimuksen tälle luomakunnalle samalla tavoin kuin Hänelle. Pyhä Henki ja Jumala on sama Henki, joka laskeutuu ja vaatii tätä ruumista ylösnousemukseen, sillä Hän on ylösnoussut meidän vanhurskauttamiseksemme. "Kaikki, jotka Isä on antanut minulle, tulevat minun luokseni." Yksikään ei ole joutuva kadoksiin. Minä olen herättävä heidät päivien lopussa eikä heidän päästään ole puuttuva yhtään hiusta. Hän oli Jumalan luomakunnan alku. Tämä on Jumalan luomakunnan jatko. Silloin täytyy koko maan vastaanottaa kaste. Pyhä henki laskeutuu asuaksensa maan päällä, ja sanotaan: "Katso, Jumalan maja ihmisten keskellä." Jumala asuen maan päällä, koko lunastussuunnitelma toteutettuna — vanhurskauttaminen, pyhitys, Pyhän Hengen kaste.

Pankaapa merkille! Neitsyt tuli raskaaksi ja synnytti Pojan, yhtymättä mieheen. Tämä on hämäännyttänyt tiedemiehiä kautta aikojen ja myöskin nyt. He ovat varmaankin nauraneet Jesajalle, kun hän sanoi: "Neitsyt tulee raskaaksi..." Miten se olisi mahdollista? Minä voisin kuvitella, että Jesaja itsekin joutui hämäännyksiin, kun hän kuuli Jumalan sanovan tämän. "Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan..." Hän oli Jumalan vahvistamana profeettana kansan keskuudessa. Hän sanoi oppineille: "Neitsyt tulee raskaaksi." Tämä ei ollut koskaan vielä tapahtunut sen jälkeen kun Jumala oli luonut ensimmäisen ihmisen. Mutta nyt tulisi neitsyen synnyttää maan päällä. Jos te järjellä ajattelette, voitte kuvitella, millaiseen neuvottomuuteen tuo profeetta joutui sen suhteen. Mutta hän tiesi, että Jumala tulisi pitämään ja vahvistamaan Sanansa.

Minä voin kuvitella, että kaikissa heprealaisissa perheissä oli suuri odotus, että joku heidän tyttäristänsä saisi tämän lapsen. Varmastikin tehtiin valmisteluja sitä varten ja laitettiin vaatteita lasta varten. Sukupolvet kuluivat, ennenkuin Jumala vahvisti Sanansa. Neitsyt tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän vahvisti profeetan sanan todeksi. Hän on aina pysyvä siinä. Tämän neitsyen Poika oli Sana paljastettuna. Tuo profeetta vahvistettiin. Neitsyt synnytti Pojan. Hän oli Sana paljastettuna lihassa — Jumalan luomakunnan alku. Koko maa on Jumalan luomakuntaa, mutta kadotetussa tilassa. Hän on lunastanut maan. Te olette osa tätä maata. Hän on lunastanut teidät ja sulkenut siihen myöskin maan mukaan. Tuon neitsyen poika oli Sana paljastettuna lihassa. "Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä ja Sana oli Jumala. Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." (Joh. 1:14)

Saatana yritti kaikin mahdollisin keinoin saattaa Hänet häpeään. Hän tarjosi Hänelle maailman valtakunnat ilman kärsimystä. Hän yritti antaa ne Hänelle, ilman että Hän lunastaisi ne. Kuitenkin se sisältyi Jumalan suunnitelmaan. Jo Eedenin puutarhassa oli karitsan tappamisen kautta havainnollistettu, että lunastus voi tapahtua ainoastaan veren kautta. Mutta paholainen lupasi Hänelle kaikki maailman valtakunnat, jos Hän olisi hänelle mieliksi. Ajatelkaapa vain, millainen lupaus. Käsitättekö nyt, kalliit ystäväni, millaisella tavalla Saatana tekee teille lupauksia? Hän on huolehtiva siitä, että teistä tulee yhdistyksen parhaita saarnaajia. Hän on antava teille istuinpaikan jokaisen seurakunnan ensimmäisestä rivistä ja antava määrätä teidät diakoniksi.

Hän on tekevä kaikkensa kunhan vain saa teidät vedetyksi pois Sanasta. Hän näytti Hänelle kaikki maailman valtakunnat ja asetti ne Hänen käytettäväksensä. Hän yritti johtaa hänet rikkomaan Sanan, ja silloin hän olisi saanut Hänet valtaansa. Hän vaikutti sen, että Mooses ja Eeva rikkoivat sen, mutta tällä kertaa hän yritti sitä väärään henkilöön. Minkä tähden? Hän oli Sana. Saatana ei tiennyt, että Hän itse oli Sana. Minä voin nähdä hänet. Jos me haluamme kuvitella sen erään lasten kuvan mukaisesti, niin hän tuli suurin, mustin siivin Eevan luokse ja sanoi: "Haluaisin sanoa sinulle jotakin. Se on miellyttävää. Sinun tulisi yrittää sitä." Hän vastasi: "Mutta Jumala sanoi, että me kuolisimme jos tekisimme sen". Hän vastasi: "Varmastikaan sinä et ole kuoleva. Se on mieletöntä ja vanha, naurettava ajatus. Älä usko sitä." Kuitenkin Jumala oli sen sanonut, ja Jumala on aina osoittanut sen oikeaksi. Myöskin nyt Hän vahvistaa sen oikeaksi. Ihmiset kuolevat tänä hetkenä. Hän vahvistaa sen yhä vielä todeksi.

Saatana tuli Mooseksen luokse ja sanoi: "Mooses, sinulla on kuohahtava temperamentti. Katsohan vain, mitä nämä luopiot siellä tekevät. Minkä tähden sinä et mene sinne alas ja anna heidän tietää sen." Hän teki sen. Mutta kun hän tarttui tähän voimavirtajohtoon, poltti hän itsensä. Kun saatana hyökkäsi Herran kimppuun ja teki Hänelle tarjouksen: "Jos sinä kuuntelet minua, niin minä annan sinulle kaikki maan valtakunnat", vastasi Hän toistamiseen: "On kirjoitettu." Silloin hän sanoi: "Jos sinä olet Jumalan Poika..." Katsokaahan, hän on aina asettanut sen kyseenalaiseksi. Yhä vielä hän opettaa muita epäilemään sitä.

Hän opetti Eevaa epäilemään sitä, samoin Moosesta. Hän yritti opettaa kaikkia epäilemään Sanaa. Hän yrittää opettaa teitä epäilemään. Niin, te jotka tänään olette täällä, jos te haluatte, että minä kutsun teitä nimeltä, niin Saatana on jo kauan yrittänyt herättää teissä epäilyksiä. Älkää ryhtykö siihen, älkääkä tehkö sitä. Älkää uskoko minua, vaan Sanaa. Teidän ei tarvitse uskoa minua, vaan Hänen Sanaansa. Kun minä puhun Sanaa, niin se ei ole minun, vaan Hänen Sanansa. Minun sanani voivat muuttua, mutta tämä on Hänen Sanansa.

Minä en haluaisi nyt enää mennä siihen, mutta Hän on luvannut sen. Kaikki Hänen Sanansa ovat absoluuttisesti totta. Hän vahvistaa ne. Hän vahvisti sen, että Hän on totinen Sana. "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." Minkä kautta me elämme? Ei toki siitä, että me otamme vain jotakin Jumalan Sanasta. Niin Hän ei ole sanonut. Sanotaan: "...Jokaisesta Sanasta..."

Me elämme, kun syömme koko Sanan. Joka vetoaa vain siihen, että kuuluu seurakuntaan, luottaa lihaan ja kuolee. Sanotaan: "Minä uskon kaiken siihen asti..." Silloin te olette vielä kuolleita. Oletteko käsittäneet sen? Te voitte elää vain, jos te uskotte jokaisen Jumalan Sanan, ei jonkin papin, piispan, kardinaalin tai kirkkoherran sanan, vaan tässä on kysymys Jumalan Sanasta, jokaisesta Sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.

Miten me tiedämme, että se on Jumalan Sana? Hän puhuu sen ja vahvistaa sen. Hän vahvistaa Sanansa. Jos kerran näin on, ei teidän tunnustuksenne ja teidän seurakuntajäsenyytenne ole auttava teitä elämään. Vain yksin Hänen Sanansa kautta se voi tapahtua. Yhden sanan rikkominen luovutti koko ihmiskunnan kuolemaan! Ilmestyskirja 22 mukaan tuo yhden sanan rikkominen kuoleman. Tuo nimi pyyhitään pois Elämän Kirjasta, tai osuus Elämän Puuhun kadotetaan. Jo yhden Sanan lisääminen tai pois ottaminen riittää. Ei kokonainen lause — yksi Sana. Oi ihmiset, käsitättekö te sen? Minä en puhu ainoastaan niille, jotka ovat kokoontuneet tänne, vaan kaikille koko maailmassa. Ihmiset kaikkialla maailmassa, oletteko te käsittäneet, mistä on kysymys? Jokaisesta Sanasta, jokaisesta lauseesta, jokaisesta kappaleesta. Se oli vain yksi sana, mitä Eeva ei uskonut. Mutta Jumala vahvisti sen. Jos te pidätte jokaisen Sanan, niin te olette elävä. Yhden Sanan kysymyksenalaiseksi asettaminen toi kuoleman ihmiskunnalle. Nyt sanotaan: "Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta Sanasta, joka Jumalan suusta lähtee." Jokainen Sana, niinkuin se on kirjoitettu. Pyhät Kirjoitukset sanovat, ettei mitään omia selityksiä sallita. Kenenkään ei tulisi yrittää selittää Jumalan Sanaa. Jumala on oma selittäjänsä. Hän tekee sen, mitä Hän on luvannut. Hän sanoi: "Tulkoon valkeus! Ja valkeus tuli." Hän sanoi: "Neitsyt tulee raskaaksi!" Ja niin tapahtui. Mitä tahansa Jumala sanookin, sen Hän vahvistaa. Myöskin jos ruumiillinen ylösnousemus asetettaisiin kyseenalaiseksi ja oltaisiin sitä mieltä, että ihmiset ovat tulleet tomuksi ja heidän ruumiinsa olisivat täysin hajonneet niihin osasiin, mistä ne tulivat, niin heidän sielunsa elävät yhä vielä, ja Jumala sanoi: "Minä olen herättävä henkiin." Job sanoi: "Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiista irti, saan minä nähdä Jumalan." Jokainen Sana täytyy ottaa huomioon ja sen kautta meillä on elämä.

Hän osoitti, että Hän on ylösnousemus ja elämä, kun Hän herätti henkiin miehen, joka oli ollut neljä päivää kuolleena — miehen, joka jo oli mätänemistilassa. Vaikka kuollut pantaisiin tiiviisti suljettuun arkkuun, niin siitä huolimatta madot syövät hänet. Oletteko panneet merkille, mitä Job sanoi: "Vaikka madot söisivät ruumiini..." Kuolema hallitsee luonnollista elämää, mutta jos teillä on Kristus, niin silloin jo elämä vaikuttaa teissä ja te tulette nousemaan ylös.

Hän herätti miehen, josta sanottiin: "Hän haisee jo." Hän todisti, kuka Hän on. "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, elää vaikka hän heti kuolisi." Uskotteko te tämän? Hän herätti kuolleen vahvistaaksensa Sanansa oikeaksi. Hän oli Sana. Hebr. 4: 12 luemme: "Sillä Jumalan Sana on elävä ja voimallinen ja terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka ja tunkee lävitse, kunnes se erottaa sielun ja hengen, nivelet sekä ytimet, ja on sydämen ajatusten ja aivoitusten tuomitsija." Mitä hän teki todistaaksensa, että Hän on Sana? Kun Pietari tuli Hänen luoksensa ja asettui istumaan kuullaksensa, sanoi Jeesus Hänelle: "Sinun nimesi on Simon, Johanneksen poika." Hänellä ei ollut osoittaa mitään. Hän oli tavallinen kalastaja. Raamattu sanoo, että hän oli kouluakäymätön. Hänestä tuli Jerusalemin seurakunnan esimies (piispa). Jeesus sanoi hänelle, kuka hän oli ja miten hänen ja hänen isänsä nimet kuuluivat. Hän käsitti, että oli kysymys Sanasta, sillä Raamatussa on kirjoitettuna: "Herra teidän Jumalanne on herättävä minun kaltaiseni profeetan." Messiaan täytyi olla profeetta.

Malakiasta tuohon aikaan asti ei enää kukaan profeetta ollut astunut esiin. Kului neljäsataa vuotta ilman profeettaa. Tässä seisoi nyt Mies, joka todisti Sanansa. Hän seisoi vastapäätä miestä, joka oli määrätty elämään. Hän sanoi: "Sinun nimesi on Simon, Johanneksen poika. Tästä lähtien on nimesi oleva Keefas (Pietari)." Kenen edessä Hän vahvisti Sanansa? Minkä tähden Hän ei tehnyt sitä Kaifaan edessä? Hän oli Jumala. Hän tiesi kaiken, myöskin sen, ettei Kaifas uskoisi. Kuitenkin tämä mies oli säädetty elämään. Sen Hän tiesi.

Joitakin päiviä myöhemmin eräs toinen mies seisoi hänen edessänsä, joka nouti ystävänsä noin 15 mailin päästä. He tulivat sinne, missä Jeesus oli, ja Jeesus katsoi häneen. (Hän oli Jumala. Hän tiesi ja voi erottaa kaiken.) Se osoitti, että Sana on totuus. Hän vahvisti Sanan. Joku saattoi sanoa: "Tuo mies on Sana." Pappien vastaus kuului: "Tuo mies ei ole Sana." Joku toinen saattoi sanoa: "Te tiedätte, että on kirjoitettu, että Herra meidän Jumalamme on herättävä Mooseksen kaltaisen profeetan. Hän se on. Kuulkaa Häntä!"

Jeesus sanoi Natanaelille: "Katso totinen israelilainen, jossa ei vilppiä ole." Hän vastasi: "Rabbi, mistä tunnet minut?" Jeesus sanoi: "Ennenkuin Filippus sinua kutsui, näin minä sinut puun alla." Hän tiesi, että Hän tulisi uskomaan. Natanael huudahti: "Rabbi, sinä olet Jumalan Poika: Sinä olet Israelin Kuningas. Sinä olet Sana!" Jeesus todisti, että Hän on Sana.

Katsokaa tuota naista kaivolla. Hän odotti Messiasta. Hän ei ollut yhteydessä kansanjoukon, tuon ajan kirkkokuntien jne kanssa. Hän odotti Sanaa. Kun hän näki tavallisen miehen istuvan siellä seinän vieressä hyljättynä, ja joka puhui: "Nainen, anna minulle juotavaa!", sanoi hän: "Hetkinen!" Sydämessänsä hän saattoi ajatella jotakin pahaa, sillä hän oli huonomaineinen nainen. Hän sanoi: "Miten sinä pyydät minulta juotavaa, kun olet juutalainen, ja minä samarialainen nainen? Sillä juutalaisilla ei ole mitään yhteyttä samarialaisten kanssa." Hän sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juotavaa!' , niin sinä pyytäisit Häntä ja Hän antaisi sinulle juotavaa."

Hän sanoi Hänelle: "Sinä haluat antaa minulle juotavaa? Sinullahan ei ole ämpäriä eikä köyttä. Miten Sinä voisit antaa minulle vettä tästä kaivosta?" Hän sanoi: "Tästä kaivosta minä en puhu." Naisen täytyi ajatella: "Tämä on erikoinen ihminen." Hän laski ämpärin alas ammentaaksensa vettä. Hän sanoi: "Mutta se vesi, mitä Minä annan, tulee lähteeksi, ja tuosta sielusta on kumpuava iankaikkinen Elämä." Nainen sanoi: "Sinä olet juutalainen. Oletko sitä mieltä että olet suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka on kaivanut tämän kaivon?"

Hän oli Jaakobin Jumala. Hän näytti tavalliselta mieheltä. Enempää ei voinut ulkoapäin päätellä, ja sen tähden nainen tuumasi: "Oletko sinä suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka kaivatti tämän kaivon ja joi siitä itse ja hänen karjansa? Me olemme jo siunatut, kun juomme tästä kaivosta, jonka tuo profeetta kaivatti." Nainen sanoi: "Te rukoilette Jerusalemissa ja meidän isämme tällä vuorella." Hän vastasi: "Pelastus tulee juutalaisista. Te rukoilette sitä, mitä te ette tunne. Me rukoilemme sitä, minkä me tunnemme." Juutalaiselta odotetaan sitä, että hän tuntee Sanan ja ymmärtää sen merkityksen. Pankaa merkille, millaisella tapaa Hän pyrki vahvistamaan Sanansa. Hän sanoi naiselle: "Mene ja nouda miehesi!" Tämä vastasi: "Ei minulla ole miestä." Hän sanoi: "Oikein sinä vastasit, sillä viisi miestä sinulla on ollut, ja se joka sinulla nyt on, ei ole miehesi."

Katsokaahan, jotakin tapahtui. Jotakin puhkesi elämään. Jos se ei olisi ollut siellä alusta pitäen, ja hänellä ei olisi ollut vakuutta ennaltamääräämisen kautta, ei hän olisi käsittänyt sitä. Pappi seisoi siinä ja sanoi: "Hänessä on Beelsebul." Hänellä ei ollut mitään sijaa, ei mitään osuutta iankaikkiseen Elämään. Teillä on iankaikkinen Elämä. Se on ollut aina määrättynä teitä varten. On vain yhdenlainen Iankaikkinen Elämä, se on Jumala. Teissä tulevat Hänen ominaisuutensa julki. Hän ajatteli teitä ja tunsi teidät. Ennen maailman perustamisesta te olitte Hänen ajatuksissansa.

Vaikka tuo nainen oli syntisessä tilassa ja tuo pappi koulutettu Sanan teologi, ei hänellä ollut taivaassa mitään, mikä olisi edustanut häntä. Hän ei ollut Jumalan ajatuksissa, vaikka tuo nainen olikin. Hän sanoi: "Herra, minä näen, että Sinä olet profeetta." Enempää Hän ei halunnut kuulla. Nainen sanoi. "Minä uskon, että Sinä olet profeetta." Myöskin nyt me ymmärrämme hyvin vähän profeetoista, vaikka on hyvin myöhä. "Me tiedämme, että Messias tulee. Hän on Sana. Kun Hän tulee, on Hän sanova meille kaiken ja paljastava meidän sydämemme ajatukset. Hän on tekevä saman, mitä Sinä teet. Sinä olet kai Hänen profeettansa tai Hänen edelläkävijänsä?" Hän vastasi: "Minä se olen, joka sinun kanssasi puhuu." Hän vahvisti Sanansa ja todisti, että Hän se on. Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Jumala on Sana. Hän hiljensi myrskyn, niin että aallot asettuivat. Jesajan ennustus vahvistettiin: "Hänen nimensä on Ihmeellinen neuvonantaja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä , Rauhanruhtinas." Hän lisäsi leivän ja kalat. Hän, neitseellisesti syntynyt Poika vahvisti Sanan. Kaikkien Kirjoitusten tuli täyttyä. Hän vahvisti Sanan, että Hän oli paljastettu Jehova. Hän oli Jumalan Luomakunnan alku — Jumala luomakunnassa. Jumala tuli osaksi luomakuntaa ja asui itse siinä. Hän oli Jumalan luomakunnan alku. Siitä lähtien Hän teki monia pojiksi. Hän lisäsi kalat. Hän on Sana ja Sanan vahvistaminen.

Tuona aikana Hän astui Jairuksen taloon, jota voitaisiin kuvata rajauskovaiseksi: Hän halusi uskoa Jeesukseen, mutta ei ollut valmis irtautumaan seurakunnasta, sillä tiedettiin, että jokainen joka uskoisi Häneen, erotettaisiin seurakunnasta. Olkaa hyvät, ja suokaa minulle täysi tarkkaavaisuutenne. Minä uskon, että Jeesus tiesi sen jo, kun Hän ylitti järven, sillä Hän tiesi kaikki asiat. Tuo tytär oli hyvin sairas, lääkärien luovuttama ja lähellä kuolemaa. Nyt tuli toiminnan hetki. Ehkä tänään on teidän hetkenne. Toiminnan hetki teidän kohdallanne on tullut. Ehkä te olette vakavasti sairaita. Ehkä teille on osoitettu, missä te toimitte väärin. Jumala asettaa teidät paineen alle. Toiminnan hetki on läsnä.

Jairus tuli ja lankesi julkisesti Jeesuksen jalkoihin. Millainen teko oppineelle, joka tulee erään luokse, josta ei kerrota, että Hän koskaan olisi käynyt koulua. Mies, joka hallitsi kaiken teologian, tulee miehen luokse, jonka kaikki hylkäävät —miehen, jota ei pidetä syyntakeisena. Suokaa minulle anteeksi tämä ilmaisu. Mutta te tiedätte, että Häntä kohdeltiin tuona aikana vain rauhanhäiritsijänä. Se oli joukkojen näkemys. Sanottiin: "Tämä mies on järjiltänsä." Kuitenkin tässä tuli eräs, jolla oli kaikki oppineisuus, sen luokse, jonka oletettiin olevan järjiltään. Hänet pakotettiin siihen.

Olkaapa nyt tarkkaavaisia! Joskus teitä hiukan loukataan, mutta shokki voi herättää meidät. Hän meni huoneeseen, jossa makasi tuo kuollut tyttö, joka muutama tunti sitten oli kuollut. Oltiin valmiita balsamoimaan hänet. Hän makasi ehkä paareilla, kukkia ympärillään. Niin oli tuon ajan tapa.

Haluaisin verrata Jairusta hienoon saarnaajaan, jota kaikki arvostivat ja rakastivat. Minä voin osoittaa teille, että Hän sydämessänsä uskoi Jeesukseen, mutta hänelle oli liian vaikeata ratkaista, muutoin Hän ei olisi saanut shekkiä seuraavana maksupäivänä. Hänen oli vaikea päättää arvovallan tähden, mikä hänellä oli ihmisten keskuudessa. He sanoisivat: "Tiedättekö jo, että Jairuksesta tuli fanaatikko. Hän meni sinne tuon väärän profeetan luokse, niin, sen hän teki." Vaikka nähtiin tuon Galilean Profeetan ihmeet, miehen, joka tunnettiin Jeesus Nasaretilaisena, sanoivat he: "Sitä me emme usko." Se kuulostaa pilkkaavalta. Mutta niin tapahtui silloin niinkuin nytkin. Näin on oleva. Hän epäröi vielä, mutta tuli aika, jolloin hän oli pakotettu lähtemään. Hän tuli kaikkien edessä Jeesuksen luokse, lankesi Hänen jalkoihinsa ja huusi: "Mestari! Mestari!"

Tiedättekö te, mistä on kysymys? — Herraus, omaisuus. Monet ihmiset haluaisivat tunnustaa Jeesuksen parantajanansa, mutta ei Herranansa. "Herra" merkitsee Hallitsija. Te saatatte sanoa: "Herra, pelasta minut, mutta salli minun tehdä sitä mitä haluan. Älä sekaannu minun asioihini. Sinä voit olla Vapahtajani, mutta et Herrani." Mutta Hän haluaa olla Herrasi ja sitten vasta Vapahtajasi. Hän sanoi: "Mestari (Vapahtaja), minun pieni tyttöni, minun ainoa lapseni on 12 vuotiaana lääkärien luovuttama. Sinä tiedät, että papit ja muut sanovat Sinun olevan fanaatikon. Mutta Mestari, Sinä tiedät, että minä uskon Sinuun. Minä uskon sinuun. Sinulla on erottamisen lahja. Tule ja laske kätesi hänen yllensä, niin silloin hän jälleen herää. Sano minulle, mitä minun tulee tehdä, niin minä teen sen." Sen kautta asiat asetettiin liikkeeseen. Hän sanoi: "Minä tulen."

Muutamaa tuntia myöhemmin tuli joku tuhkaa päässänsä, kuten silloin oli tapa, ja sanoi: "Älä vaivaa Mestaria, sinun tyttäresi on jo kuollut." Jeesus katsoi häntä. Mitä oli tapahtunut? Hän oli antanut Jairukselle lupauksen. Nyt Hänen täytyi mennä sinne vahvistaaksensa sen. Aamen! Hän sanoi: "Usko ainoastaan, niin sinä tulet näkemään Jumalan kirkkauden." Hän sanoi: "Minä en tee mitään muuta kuin vain sen, mitä Isä minulle näyttää." Hänelle oli näytetty, mitä tulisi tapahtumaan.

Kun Hän saapui tuohon taloon, löysi Hän surevan ihmisjoukon. Hän pyysi heitä menemään ulos. Sitten Hän kääntyi kuolleen puoleen. He kaikki säälittelivät Jairusta hänen tyttärensä tähden. Mutta Jeesus sanoi: "Olkaa hiljaa, te pidätte liian paljon meteliä. Tyttö ei ole kuollut, hän nukkuu vain." Kun he kuulivat tämän nauroivat he Hänelle ja ajattelivat mahdollisesti: "Voi tätä väärää profeettaa ja kansan eksyttäjää. Tyttöhän on kuollut. Sen on lääkäri vahvistanut. Me olemme balsamoineet hänet ja asettaneet hänet sinne. Hän on kuollut. Jairus, sinä olet puhunut Hänestä. Miten nyt on sen suhteen?" Tiedättekö, mitä Hän sanoi? Hän käski heitä kaikkia lähtemään huoneesta, sillä sellaisessa epäuskossa Hän ei voinut tehdä mitään.

Hän sanoi Jairukselle: "Jos sinä vain voit uskoa, niin silloin olet näkevä Jumalan Kirkkauden." Hän oli puhunut sanan. Nyt Hän oli vahvistamaisillansa sen. Tämä oli vastoin tiedettä ja inhimillistä ajattelua. Hän oli jo kuollut ja balsamoitu, kuten siellä oli tapa. Kuolleet haudattiin heti.

Niin tapahtui Ananiaalle ja Safiiralle. Tuskin oli Ananias haudattu, kun Safiira tuli sisälle. Molemmat kannettiin ulos ja haudattiin. Niin pian kuin ihmiset kuolivat, heidät balsamoitiin.

Tyttö oli jo valmistettu tullaksensa haudatuksi. He odottivat vain isää, että hän vielä kerran voisi nähdä tyttärensä ennenkuin hänet haudattaisiin. Kun Herra astui sisälle, sanoi Hän: "Hän ei ole kuollut, vaan hän nukkuu vain. He saattoivat ajatella: "Siinä te voitte nähdä, että Hän on järjiltään." Mutta mitä Hän teki? Hän oli jo sanonut, että hän vain nukkuu. Hänen täytyi vahvistaa Sanansa. Hän ei voinut tehdä sitä väkijoukon läsnäollessa. Sen tähden Hän sanoi: "Poistukaa!" Me voimme kuvitella, kuinka Hän nyt puhui Jairukselle: "Uskotko sinä yhä vielä?" "Kyllä, Herra." "Tule mukaan vaimosi kanssa, sekä Pietari, Jaakob ja Johannes." He menivät tytön luokse. Hän tarttui tätä kädestä ja huusi sanat: "Tyttönen, herää!" Hän vain nukkui. Pitääkö tämä paikkansa? Näin hän vahvisti Sanansa — myöskin vastatusten heidän epäuskonsa kanssa herättäessänsä hänet. Hän vain nukkui. Hän oli sanonut niin.

Samalla tavoin hän on tekevä jokaisen todellisen uskovaisen kohdalla tuona päivänä, sillä Hänen Sanansa on luvannut sen." "Kaikki, jotka ovat Kristuksessa, on Jumala tuova Hänen mukanansa." Ne, jotka ovat Kristuksessa. Mitä teki tämä pieni, juutalainen tyttö? Haluaisin mennä myöskin tähän sanaan, sillä "Ihminen ei elä yksinomaan leivästä." Minkä tähden Jeesus herätti tämän heprealaisen tytön? Hän tiesi, ettei hän ollut kuollut. Katsokaahan, tässä on ennaltamäärääminen — se tapahtui samalla tapaa kuin Lasarukselle.

Varmastikin monet pienet tytöt kuolivat tuona samana päivänä. Kuitenkaan Hän ei puhunut sanaakaan heille. Hän tiesi, että tällä tytöllä oli iankaikkinen elämä. Hän ei herättänyt muita. Katsokaahan, kun Hän tuli Jerikosta, saattoivat he pilkata Häntä sanoen: "Herätätkö sinä kuolleita? Sanopa minulle, herätätkö sinä kuolleita? Meillä on kokonainen hautausmaa täynnä niitä. Tule ja herätä heidät!" Hän ei huomioinut sitä lainkaan. Hän tiesi: Hän oli Sana.

Pankaapa merkille! Hän vain nukkui. Hän tiesi, että tuo isä tulisi. Hän tiesi, että tuo pieni juutalainen tyttö vain nukkui. Vanhurskaat eivät kuole. Jeesus tuli vapauttaaksensa vanhurskaat. Vapauttaa merkitsee ostaa vapaaksi — tuoda takaisin siihen tilaan, jossa me kerran olimme. Hän ei voinut ostaa takaisin uskosta osattomia, vaikka he olisivatkin olleet korkeasti sivistyneitä ja heillä olisi ollut akateemisia arvoasteita. Hän ei voinut lunastaa heitä, sillä he eivät olleet pelastettavissa. Heidän täytyi mennä määränpäähänsä. Ennaltatietämisensä kautta Hän tiesi, että Lasarus olisi tuleva haudastansa. Hän tiesi, että tuolla pienellä tytöllä oli iankaikkinen Elämä. Hän ei ollut kuollut — hän vain nukkui. Kun meidän työmme on tehty maan päällä ja emme elä Hänen tulemuksensa päivään asti, emme me toki kuole — me vain nukumme. Hän on vahvistanut sen. Hän on uudelleen vahvistava sen. Vaikka madot syövät minun ruumiini, olen heräävä kuitenkin Hänen kuvansa kaltaisena.

Hän vahvisti kaikki Sanansa — kaikki Sanansa. Ajatelkaa toki sitä. KAIKKI SANANSA! Te olitte Hänen Sanansa! Hän oli Sana, ja te olette osa Hänen Sanaansa. Sen tähden te olette täällä vahvistaaksenne paikkanne Elämässä. Te ette ole ymmärtäneet sitä. HÄN ON SANA! Ymmärrättekö tämän?

Lutherin aikana Hänen Ruumiinsa oli jalkojen vaiheessa. Wesleyn aikana lanteissa ja helluntaiherätyksessä harteissa. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan? Hän on Pää. Meillä on tässä ajassa osuus Hänen Sanaansa, sillä me olemme toistemme jäseniä, ei jalat tai lanteet, eikä hartiat, vaan kaula. Pitääkö tämä paikkansa? Kaula on se ruumiin osa, joka yhdistää meidät päähän.

Ne, jotka nukkuvat Kristuksessa, on Jumala tuova mukanansa. Herran pasuuna on kajahtava ja Kristuksessa kuolleet nousevat ensin ylös. Pitääkö tämä paikkansa? Te olette tulleet osaksi Sanaa. Teillä on osuus Häneen, ja te todistatte sen vastaanottaessanne Hänen nimensä. Te olette saaneet paikkanne, teidät on kastettu Hänen nimeensä, Hänen ruumiiseensa yhden Hengen kautta. Meidät kaikki on yhden Hengen kautta kastettu Hänen ruumiiseensa. Te olette samassa asemassa. Hän ei koskaan muuta suunnitelmaansa.

Kuinka monet teistä uskovat, että alkuperäinen seurakunta oli Hänessä? Kuka uskoo sen? miten teidät kastettiin? Varmasti. Hän on muuttumaton Jumala, sen me olemme todistaneet. Me voisimme viipyä täällä keskiyöhön asti vahvistaaksemme sen. Muuttumaton. Te olette Hänessä ja osa Häntä, sillä te olitte jo Hänen ajatuksissansa ennen maailman perustamisesta. Hän on kutsunut teidät. Raamattu sanoo, että kaikki, joiden nimet eivät ole kirjoitetut Teurastetun Karitsan Elämän Kirjaan ennen maailman perustamista, tulevat palvelemaan petoa, kirkkokunnallista antikristusta, joka astuu esiin maan päällä, roomalaisen pedon ja pedon kuvan, Kirkkojen maailmanneuvoston muodostamana. Teidän nimeänne ei kirjoitettu jonkin herätyksen aikana, vaan ennen maailman perustamista. Kaikki muut antikristus on eksyttävä. Matt. 24: 24 sanoo, että Antikristus on viimeisinä päivinä oleva niin lähellä aitoa, että jos mahdollista olisi, myöskin valitut ja ennaltamäärätyt eksytettäisiin. Jumala on valinnut ja ennaltamäärännyt teidät ennen maailman perustamista. Eksytetyiksi tulevat vain ne, joiden nimet eivät ole ennaltamäärätyt ja kirjoitetut Elämän Kirjaan.

Daniel puhuu siitä, että ymmärtäväiset kansan keskuudessa tulevat ymmärtämään hyvin paljon. Siitä olisi paljon sanottavaa. Pankaa merkille, mitä on tapahtunut. "...mutta, jotka Hän on edeltämäärännyt, ne Hän on myös kutsunut; ja jotka Hän on kutsunut, ne Hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka Hän on vanhurskauttanut, ne Hän on myös kirkastanut." Te elätte osanne, matkanne päähän asti. Jumala on osoittanut teille armoa. Te osoitatte kiitollisuuttanne Hänelle tekojenne kautta. Hän on osoittanut sen, että Hän tietää kaikki asiat — Hän, neitseellisesti syntynyt Poika. Hän tiesi, missä kalat olivat vedessä ja missä Pietari ja muut olivat mitään saamatta. Hänen Sanansa vahvistettiin. Hän tiesi kaikki asiat.

Kun Hänen tuli maksaa veronsa, osoitti Hän, että Hän omisti kaikki asiat. Hän tiesi, missä se kala oli, jolla oli suussansa tuo tarvittu raha. Joku oli pudottanut tuon rahan, ja kala oli nielaissut sen. Jeesus sanoi Pietarille: "Mene ja heitä onkesi ja ota raha saamasi kalan suusta ja maksa vero." Niin, ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Hänellä oli Sana. Hän oli Sana. Hän on osoittanut sen. Hän vahvistaa aina Sanansa. Saman Hän tekee nyt. Hän on vahvistanut sen jokaisessa sukupolvessa samalla tavalla. Kolmantena päivänä Hän nousi kuolleista ja vahvisti Sanansa, sillä profeetta oli sanonut: "Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä salli Pyhäsi nähdä katoavaisuutta." Kolmantena päivänä, ennenkuin mätäneminen voi alkaa, joka alkaa 72 tunnin kuluttua, Hän nousi kuolleista. Hän ei ollut siellä täyttä kolmea päivää ja yötä, koska profeetta oli sanonut: "Minä en salli Pyhäni nähdä katoavaisuutta." Hän vahvisti Sanansa. Hän paransi sairaat ja halvaantuneet vahvistaaksensa Sanansa, sillä niin oli profeetta Jesaja ja muut profeetat ennustaneet. (Jes. 35: 3-6)

Hän lähetti Pyhän Hengen helluntaina ja vahvisti siten Sanansa.(Jooel 3) "Näitten päivien jälkeen minä olen vuodattava Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat ja vanhuksenne unia uneksuvat, nuorukaisenne näkyjä näkevät. Ja myös palvelijain ja palvelijattarien päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni." Hän vahvisti sen Hengen vuodattamisen kautta. Ennenkuin Hän erosi opetuslapsistansa Hän sanoi (Luuk.): "Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka Minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta. "Siinä se on teillä. Hän teki sen. Hän lähetti Hengen vahvistaaksensa jatkuvasti Sanansa. Pankaa merkille, mitä Hän sanoi. Onko Hän täyttänyt sen? Hyvä, me luemme Markus 16: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille." Miten kauaksi? Kaikkeen maailmaan. Kenen luokse? Kaikkien luotujen luokse. Joka uskoo ja kastetaan, on tuleva autuaaksi, joka ei usko, se tuomitaan. Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat.

Joh.14: 12 Hän sanoi: "Joka uskoo minuun (ei väitä uskovansa, vaan joka uskoo minuun) on tekevä niitä tekoja, joita minä teen." Tarvitaan sama Henki, joka Hänessä oli, jotta voitaisiin tehdä samoja tekoja. Minkä tähden? Henki oli tullut paljastaaksensa tulevan lupauksen Sanan. Katsokaahan, Hän on pitänyt huolen. Hän tiesi, että nämä asiat tulisivat tapahtumaan. Niin, 1900 vuoden kuluttua, seurakuntajaksojen kuluessa ja niiden asioiden, joista Hän oli ennustanut. Mehän olemme käyneet sen lävitse Lutherin, Wesleyn jne kohdalla ja antaneet jaoituksen kokouksessa. Herra on piirtänyt sen edessämme taululle. Hän on näyttänyt sen, laskeutui itse alas, vahvisti yli 1900 vuoden jälkeen, että se pitää paikkansa. Me olemme Laodikean seurakuntajakson lopussa.

Hän on luvannut Luukas 17, että Ihmisen Poika on viimeisinä päivinä paljastava itsensä, kun maan päällä on kuin Sodoman päivänä. Onko Hän tehnyt sen? Täytyykö sen täyttyä? Muutoin se on mahdotonta. Pankaa merkille! Hän tuli kolmessa nimityksessä — "Ihmisen Poika" (profeetta), "Jumalan Poika" (Henki), "Daavidin Poika" (Tuhatvuotinen valtakunta). Yhteydessä omaan Sanaansa Hän halusi ilmaista Itsensä Ihmisen Poikana. Ei Jumalan Poikana, vaan ihmisen Poikana Hän haluaa ilmaista itsensä toisella tapaa. Tämä tuo meidät Malakian sanaan. Ihmisen Poika paljastaa itsensä. Ei jossakin kirkkokunnassa, joita meillä on ollut kautta ajanjaksojen, vaan Hän olisi paljastava itsensä Ihmisen Poikana ja vahvistava Malakian: "Katso, minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä." Hän on kääntävä lasten sydämet apostolisten isien uskon puoleen, pois kaikista kirkkokunnista, takaisin alkuperäiseen Sanaan, vetääksensä viimeisinä päivinä morsiusseurakunnan ulos lupauksensa mukaan.

"Ehtoolla on oleva valoisaa." Ei pilvisenä päivänä ole oleva valoisaa. "Se on oleva yhtämittaista päivää. Herralle on se tunnettu - ei vaihdu päivä ja yö; ja ehtoolla on oleva valoisata." Kristuksen Ruumis muodostetaan. Sama Pää, joka oli alussa, on nyt lopussa. Ehtoolla on tullut valoisaa. Oi, minusta tuntuu niin hyvältä, että haluaisin nyt laulaa.

Veli Branham laulaa säkeistön laulusta: "Ehtoolla on oleva valoisaa."

Ihmisen Poika paljastaa itsensä samassa voimassa kuin silloinkin. Ei jossakin vanhurskauttamisen tai pyhityksen seurakuntajaksossa tai muissa asioissa, vaan Ihmisen Poika itse. Ihmisen Poika on Sana, ja Sana on terävämpi kuin mikään kaksiteräinen miekka, tunkeutuu lävitse, erottaa sydämen ajatukset. Mitä Hänen täytyi tehdä? Hänen täytyi vahvistaa Sanansa. Pankaapa merkille, mitä Hänen tulisi tehdä, kun te näette sen tapahtuvan. Katsokaahan, samassa hahmossa, jossa Hän alussa oli tulipatsaassa, vahvistaen Hebr. 13: 8:"Jeesus Kristus, sama eilen, tänään ja sama iankaikkisesti." Mitä se merkitsee — Jeesus Kristus, sama eilen? Se oli Kristus Mooseksen kanssa erämaassa. Kuinka monet tietävät, että Raamattu osoittaa sen? Tänään —merkitsi Kristusta sinä aikana, jolloin Paavali puhui — uuden Testamentin ajassa. Uskotteko Te sen? Sitten Ihmisen Poika, sama Kristus viimeisinä päivinä.

Pankaa merkille, mitä Joh. 14: 12: "Niitä tekoja, joita minä olen tehnyt, tulette te myöskin tekemään," ja kaikissa muissa Kirjoitusten kohdissa sanotaan. Mitä Hän tekee?

Hän on nyt täällä. Ei vahvistaaksensa Lutherin tai Wesleyn tai baptistien tai helluntailaisten ajanjakson. Me olemme käyneet lävitse kaiken tämän ja olemme osoittaneet sen Raamatulla ja kirkkohistorialla. Miten on nyt? On Ihmisen Pojan ajanjakso, joka paljastaa itsensä tuodaksensa kaiken esiin ja täyttääksensä Sanan. Sillä mikään ei voi jäädä täyttymättä. Se on totta ja me näemme sen.

Ajatelkaapa vain, se tapahtui samalla tapaa kuin alussa. Sitä ei ole vahvistettu ainoastaan meidän keskuudessamme, vaan myöskin tiede on vahvistanut sen. Heidän täytyy myöntää, että se on oikein. George J. Lacy, FBI:n johtaja, "Sormenjälkien ja dokumenttien" osastolla sanoi: "Tuo valo on osunut linssiin." Hän sanoi: "Minä itse olen pitänyt sitä psykologiana." Mutta hänen täytyi myöntää: "Herra Branham, kameraan ei voida vaikuttaa psykologisesti, sen täytyi olla siinä." Mitä se on? Todiste.

Jo monia vuosia sitten oli tulipatsas puun latvassa. Ääni puhui pyörretuulessa: "Älä tupakoi ja juo, sillä kun sinä tulet vanhemmaksi, on sinulla tehtävä suoritettavanasi." Ihmiset sanoivat : "Tuo poika on järjiltään." Minun äitini halusi kutsua lääkärin. Olin niin hermostunut. Mitä se oli? Hän laskeutui alas täällä Ohio-joella ja sanoi: "Kuten Johannes Kastaja lähetettiin ennen Kristuksen ensimmäistä tulemusta valmistamaan ihmisiä, jotta Sana voisi tulla julki, niin lähetetään sinut sanoman kanssa ennen Kristuksen toista tulemusta." Lääkäri ja muut sanoivat, että olisin järjiltäni. Sen jälkeen minut haluttiin erottaa seurakunnasta, koska minä en halunnut tunnustaa naisia saarnaajina enkä pitänyt yhtä muiden epäraamatullisten asioiden kanssa. Joku sanoi: "Sinäkö lähdet ja saarnaat ja sen kautta herätys tulisi yli koko maailman?" Minä vastasin: "En minä, vaan Hän on sanonut niin."

Siihen sanottiin: "Billy, sinulla oli painajainen." Minä vastasin siihen: "Tässä on minun saarnaajakorttini. Minä en enää kuulu teihin." Minä uskoin sen, mitä Herra sanoi minulle, ja Hän on vahvistanut sen. Se on hyvä osa. Hän on vahvistanut sen. Hän on vahvistanut Sanansa Sanan kautta, sillä Hän on Sana. Sana tuntee ja paljastaa sydänten ajatukset. Hänellä on oleva morsiusseurakunta valmiina viimeisinä päivinä. "Veli Branham, miten Hän on tekevä sen?" Sitä minä en tiedä. Mutta niin Hän on sanonut. Hän on osoittava sen — uloskutsutut kaikista muista. Tämä pitää paikkansa. Se on kirjava lintu, vihmottu Hänen verellänsä. Kaikki muut linnut kokoontuvat sitä vastaan. (Jer 12 : 9). Tämä vihmottu lintu on halveksittu ja hyljätty. Tässä yhteydessä haluaisin viitata 3 .Moos. 14, jakeeseen 1. Siinä meille kerrotaan, mitä linnuille tehtiin. Otettiin kaksi — toinen tapettiin ja elävä kastettiin tapetun vereen pitaalisten puhdistamiseksi. Veri huutaa: "Pyhä, pyhä on Herra." Toinen osa meistä, nimittäin Jeesus Kristus, tapettiin. Hänen verensä on tullut meidän yllemme. Se huutaa: "Pyhä, pyhä, pyhä Herralle." Minä olen niin iloinen, että nimeni on kirjoitettuna tuohon Kirjaan. Ei täällä maan päällä, vaan siellä. Ei jonkun teurastetun oinaan, vaan Karitsan tähden.

Ensimmäinen ylösnousemus on tapahtuva. Hän on vahvistava sen. Se pitää paikkansa. Hän on vahvistava sen. On oleva Morsianseurakunnan ylöstempaaminen. Miten se on tapahtuva? Sitä minä en tiedä. Hän on sen tekevä. Hänen Sanansa on totta. Tuhatvuotinen valtakunta on oleva. Hän on vahvistava sen, niin sanoo Hänen Sanansa. Uusi taivas ja uusi maa tulevat olemaan. Sen Hän on tekevä, sillä Hänen Sanansa sanoo niin. Vain Vanhurskaat tulevat olemaan siellä. Hän on vahvistava sen. Näin on. Vain ne, jotka ovat osallisia Hänen Sanaansa, ovat ottaneet osansa ja asemansa tämän Sanan mukaisesti tässä ajanjaksossa. Ne ovat ne, jotka tukevat olemaan siellä.

Hän on Sana. Mikä on vaimo? — Miehen kuva. Mikä on seurakunta? Sanan kuva. Vain Hänen Sanansa todelliset uskovaiset tulevat olemaan siellä. He käsittävät sen, uskovat sen, ja Jumala auttaa heitä vahvistamaan sen. Tämä pitää paikkansa ja on totta. Uskotteko te sen nyt? Jos te uskotte sen, niin ojentautukaa uskossa Häntä kohti ja koskettakaa Hänen viittansa lievettä, sillä Hän kulkee teidän ohitsenne. Hän on vahvistava, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Hän sanoi: "Katso, minä olen teidän kanssanne maailman loppuun asti." Hebr. 4 :15 mukaisesti Hän on Ylipappi, joka säälii meidän heikkouksiamme. Uskotteko te sen? Ojentautukaa ja koskettakaa Herraa. Hän on aina läsnä. "Katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä. ..."

Katsokaa ajanjaksoja! Koetelkaa kaikki asiat! Pitäkää lujasti kiinni siitä, mikä on hyvää. Jos te kuulutte johonkin seurakuntaan ettekä usko, että Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, sama kaikin tavoin, silloin te hylkäätte sen. Koetelkaa kaikki! Me todistamme, että Hän on noussut kuolleista. En minä ole sitä sanonut — Sana sanoo sen.

He todistivat: "Hän on noussut kuolleista." "Hän on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti." Uskotteko te sen? Hän on luvannut, että kaikki nämä asiat tapahtuvat viimeisinä päivinä ja että Ihmisen Poika paljastaisi itsensä.

Ajatelkaapa sitä, että se ei ollut Jeesus, joka puhui Abrahamille ja paljasti Saaran ajatukset, joka oli teltassa hänen takanansa. Jeesus ei ollut vielä silloin syntynyt. Se oli Mies, joka ilmestyi inhimillisessä lihassa, ja jota Abraham kutsui Elohimiksi — suuri Kaikkivaltias. Jeesus sanoi: "Niinkuin oli Sodoman päivinä..."

Olkaapa hyvät ja tarkatkaa nyt! "Niinkuin oli Sodoman päivinä, niin on oleva, kun Ihmisen Poika tulee — kun Hän paljastaa itsensä." — Ei enää seurakunnassa, vaan uloskutsutulle Morsiamelle. Siihen aikaan on Ihmisen Poika paljastava itsensä, jotta morsiusseurakunta yhtyy Pään kanssa — Yljän hääaterialle morsiamen kanssa. Sen kautta kuuluu Yljän huuto, kun Ihmisen Poika kumartuu alas, vaikuttaa inhimillisen lihan kautta aikaansaadaksensa yhdistymisen. Seurakunnan täytyy olla Sana. Hän on Sana. Nämä molemmat yhdistetään. Aikaansaadaksensa tämän täytyy Ihmisen Pojan ilmaista ja tehdä tunnetuksi itsensä. Ei ole kysymys jostakin papista. Ymmärrättekö, mitä minä tarkoitan? Katsokaahan, on kysymys Ihmisen Pojasta. Jeesus Kristus vaikuttaen meidän keskuudessamme inhimillisen lihan kautta on saava aikaan sen, että Hänen Sanansa tulee sellaiseksi todellisuudeksi, jotta seurakunta tulee yhdistetyksi Hänen kanssansa yhdeksi. Vasta sitten hän voi mennä kotiin hääaterialle. Hänet on jo yhdistetty Hänen kanssansa. Pian me menemme hääaterialle. Ylöstempaamisen kautta toteutuu Sana: "Karitsan häät ovat tulleet ja morsian on itsensä valmistanut."

Mitä tapahtuu, kun Sana yhdistyy henkilön kanssa? Ihmisen Poika paljastaa Itsensä uudelleen. Eivät teologit, vaan Ihmisen Poika. Sana ja seurakunta tulevat yhdeksi. Mitä tahansa Ihmisen poika sitten tekikin, joka oli Sana, tekee myöskin seurakunta samalla tavoin. Miten Hän on vahvistanut Itsensä kautta ajanjaksojen? Profeettojen kautta, jotka puhuivat Sanan ja tunsivat ajatukset. Niin Hänet tunnettiin silloin. Lupaukset seurakuntajaksolle täyttyivät. Tuli päivä, jolloin ei ollut kirkasta eikä pimeää, mutta ehtoolla Ihmisen Poika paljasti Itsensä. Näin on tapahtunut. Ehtoolla tuli valoisaa. Mitä hän teki? Hän vahvistaa Sanansa.

Katsokaapa nyt taaksepäin! Tuliko Hän neitsyen kautta, niinkuin Hän oli ennustanut? Täsmälleen niin kuin oli kirjoitettu, niin se tapahtui. Hän vahvistaa Sanansa todeksi, aivan samantekevää kuinka paljon ateisteja, jumalankieltäjiä ja välinpitämättömiä sitten onkin, Hän astuu esiin ja vahvistaa Sanansa. Niin me näemme sen. Me olemme käyneet lävitse seurakuntajaksot, kuinka kaikki kirkot kääntyivät pois, niinkuin tapahtui profeetta Malakian ajasta Kristuksen tulemukseen asti. Profeettoja ei enää astunut esiin. Nämä asiat loppuivat ja katsokaa millaiseen tilaan he tulivat. Mutta pankaapa merkille, kenet Hän silloin lähetti — miehen kuten Elia. Miehen, joka vihasi moraalittomia naisia, jotka meikkasivat itsensä, käyttivät puuteria ja ehosteita ja kaikkia muita asioita. Hän tuli erämaasta, astui esiin, löi tuon ajan kirkonmiehiä oikealta ja vasemmalta eikä välittänyt heistä. Hän julisti, että Messias oli matkalla. Minä tiedän ja käsitän, kun Hän tulee ja esittelen Hänet. Aamen!

Hän sanoi: "Älkää alkako itseksenne ajatella, että meillä on sitä ja tätä." Hän astui esiin samalla tapaa kuin Elia. "Ja viimeisinä päivinä on tapahtuva, ennenkuin se suuri ja peljättävä Herran päivä tulee, että minä lähetän teille profeetta Elian. Hän on palauttava lasten uskon takaisin isien puoleen." Pankaa merkille, isien uskon lapsille — juutalaisille. Katsokaa Kirjoitusten lupausta pakanoille ja kuinka he kääntyivät pois siitä. Katsokaa tätä kaksinaista merkitystä. Se on täydellinen. Tässä me näemme sen tarkalleen. Jumala vahvistaa Sanansa.

Kumartakaamme päämme hetkeksi. Rakas Jumala, joka meidän Herramme Jeesuksen nostit kuolleista vahvistaaksesi Sanasi. Hän elää vielä tänään ja vahvistaa Sanansa. "Katso, minä olen teidän kanssanne aina, maailmanajan loppuun asti." Hän vahvistaa Sanansa: "Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti." Jos se ei olisi "Iankaikkisesti", niin joku voisi kompastua. Kenenkään ei tarvitse selittää sitä. "Aina" saattaisi viitata johonkin ajanjaksoon. Sen jälkeen kun aika loppuu, ei tule olemaan mitään "aina", vaan ainoastaan iankaikkisuus. Hän oli sama Jumala Mooseksessa ja profeetoissa. Jonkin ajan kuluttua Hän tuli itse ja paljasti itsensä Jumala-Profeettana. Jälleen on yksi aikajakso kulunut ja Hän tulee. Hän, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Me ajattelemme Salomon aikaa, jossa juutalaiset elivät kuin tuhatvuotisessa valtakunnassa. Yksikään kansa ei uskaltanut nousta heitä vastaan. Suuri Jumalan lahja vaikutti profeetan kautta, joka kykeni paljastamaan kuningattarelle hänen sydämensä ajatukset. Mikään ei jäänyt hänelle kätketyksi. Tuo suuri ajanjakso viittasi siihen, että suuri ajanjakso oli tuleva.

Isä, me tiedämme, että oli kysymys Sinusta, ei Salomosta. Sinä olit Jeesuksessa, sillä on kirjoitettu: "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman Itsensä kanssa." Hän oli Jumalan luomakunnan alku. Hänen ruumiissansa oli luomakunta lunastettu, mutta kautta ajanjaksojen on seurakunta kadottanut ensimmäisen rakkauden. Mutta viimeisinä päivinä täyttyy Sinun lupauksesi. Sinä kutsut ulos pienen vähemmistön — viimeisten aikojen pienen lauman.

Isä, meidän sydämemme hypähtävät, minun sydämeni pompottaa kun ajattelen sitä, että Sinun Sanasi ovat totta. Yksikään niistä ei voi pettää. Anna näille ihmisille tänään ymmärrys ja etsikööt syntiset Sinua tässä hetkessä, ennenkuin ovi sulkeutuu ja aikaa ei enää ole oleva. Jos morsian jossakin suhteessa joutuisi pois samasta tahdista niin tuo se jälleen takaisin, niinkuin minulle näyssä näytettiin joitakin viikkoja sitten.

Minä pyydän sinua, Isä, siunaa nyt ja paranna sairaat. Tässä on nenäliinoja ja muita vaatekappaleita eri paikkakunnilta. Kirjoitukset sanovat, että Paavalilta otettiin hikiliinoja ja asetettiin ne sairaitten ylle, ja Jumala paransi heidät. Me tiedämme, että me emme ole Paavali, mutta me tiedämme myöskin, ettei ollut kysymys Paavalista, vaan kansan uskosta, että hän oli Sinun palvelijasi.

Herra, nämä ihmiset eivät matkustaisi niin pitkiä matkoja, elleivät he uskoisi. Palkitse heidän uskonsa, Herra, kun minä voitelen nämä liinat. Paavali ei voidellut niitä, vaan otti ne ruumiiltansa. Minä pidän näitä liinoja kohotettuna, Herra. Ei minun ruumiini, sillä minussa ei ole mitään hyvää, mutta kuitenkin minä olen Sinun ostettua omaisuuttasi. Niinpä minä pyydän, oi Jumala, että Sinä palkitset heidän uskonsa. Parantukoon jokainen heistä Jumalan valtakunnan tähden. Herra, minun aikomukseni oli puhua vain muutamia minuutteja, mutta nyt tämä sanoma on vienyt näin paljon aikaa. Herra, salli sairaitten tulla parannetuiksi. Salli ihmisten nähdä, että Sinä olet täällä, etten minä ole sanonut tätä itsestäni, vaan että se olit Sinä, oi Herra. Minä rukoilen Jeesuksen nimessä. Aamen!

No niin, kuinka monia on täällä, jotka luottavat siihen ja ovat täysin varmoja siitä, että Jumala parantaa sairaat? Kohottakaa kätenne! Uskotteko sen? Kuinka monet täällä tietävät, etten minä tunne teitä enkä tiedä mitään teidän sairauksistanne? Minä käännyn teidän puoleenne, jotka olette meille vieraita täällä. Täällä on ihmisiä, jotka ovat tulleet kaikkialta. Sallikaa minun osoittaa se teille. Vielä kerran pyydän teitä, että kaikki, joita en tunne, kohottavat kätensä. Te olette tehneet sen Jumalan edessä. Minä en tiedä mitään teistä. Jos rukousjonossa olisi joku, jonka minä tunnen, niin minä en tietäsi minkä pyynnön kanssa hän tulee rukoiltavaksi.

No niin, minä yritän pyrkiä siihen, että te näette tämän. Pankaa merkille! Jeesus sanoi: "Niitä tekoja, joita minä olen tehnyt, tulette myöskin te tekemään." Uskotteko te tämän? Uskotteko te, että Hän on vahvistava Sanansa? Luonnollisesti. Onko Hän luvannut seurakuntajaksojen lopulla paljastaa itsensä Ihmisen Poikana? Maailma tulisi tuona aikana olemaan sellaisessa tilassa, kuin Sodoman ja Gomorran aikana. Uskotteko te sen? Tuon ajanjakson lopulla Hän tulisi paljastamaan itsensä.

No niin, katsokaapa tänne! Käsitättekö te, että minulle on täysin mahdotonta sanoa jotakin näille minun edessäni seisoville ihmisille, joita en ole koskaan elämässäni nähnyt? Täällä on ihmisiä, joita en ole koskaan aikaisemmin nähnyt. Mutta muistakaa Hebr. 4 :15: "Hän on Ylipappi, joka säälii meidän heikkouksiamme." Onko tämä totta? Jos Hän on Ylipappi, silloin Hän on Hebr. 13 :8 mukaisesti sama eilen, tänään ja iankaikkisesti. Pitääkö tämä paikkansa? Niin, miten Hän paljastaisi itsensä? Minä olen jo sanonut sen teille. Hän puhuu aina profeettojensa kautta. Hän lähettää aina sanoman ennen tuomiota. Hän ei koskaan muuta aikomustansa. Eedenin puutarhassa Hän vahvisti päätöksensä, että Hän pelastaisi ihmiskunnan viattoman vuodatetun veren kautta. Koskaan Hän ei ole muuttanut sitä. Me olemme yrittäneet sitä sivistyksen kautta kaikin mahdollisin keinoin. Se yritetään muuttaa, mutta se ei käy päinsä. Me olemme yrittäneet johtaa maailman Hänen luoksensa sivistämällä sen. Me olemme yrittäneet sitä kirkkokuntien välityksellä. Se ei ole koskaan onnistunut. On vain yksi paikka, joka on valmistettu ihmiselle palvontaa varten, ja se on vuodatetun Veren alla. Teidän kirkkokuntanne erottavat teidät, mutta Veren alla te olette kaikki yhtä. Hän ei muutu koskaan.

Jos Hän on muuttumaton Ylipappi, sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, niin silloin Hänen täytyy pitää Sanansa. Ei koska me sanomme, että Hän tekee sen, vaan koska Hän on luvannut tehdä sen. Jos Hän kerran tekee tämän, niin ottakaapa hetkinen aikaa ajatellaksenne. Kuinka monet tässä rukousjonossa tietävät, että minä en tunne teitä enkä tiedä mitään teidän sairauksistanne, niin nostakaa kätenne.

Te tässä kokouksessa, katsokaa tänne! Teidän ei tarvitse olla täällä. Teidän tarvitsee vain koskettaa Hänen viittansa lievettä. Sanokaa yksinkertaisesti: "Herra Jeesus, minä uskon Sinua." Sanokaa: "Minä uskon, että Sinä voit paljastaa sen veli Branhamille, ei hänen tähtensä, hänhän on vain tavallinen ihminen."

Jos olisi kysymys sivistyksestä ja siitä, missä me olisimme, ja ylöstempaaminen tapahtuisi tänään, niin silloin puolet tästä joukosta temmattaisiin ennen minua. Näin on.

Katsokaapa, millainen vastuu minulla on, ja jonka minä otan liian kevyesti. Minä olen arvoton Kristuksen palvelija ajatellen sitä, mitä minä Hänestä tiedän. Jumala tietää, etten elä moraalittomasti tai epäpuhtaasti. Minä teen kaikkeni elääkseni oikealla tavalla, ja kuitenkin näyttää siltä kuin minulle ei onnistuisi tehdä kaikkea sitä ymmärrettäväksi ihmisille. Ehkä joku jolla on hyvä sivistys olisi voinut paremmin selittää sen ihmisille, mutta jälleen me ajattelemme sitä, etteivät kaikki ole vastaanottava sitä. Hän tietää, mitä Hän on tekevä. Niinpä minä vihkiydyn Hänelle uudestaan ja sanon: "Herra, minä olen Sinun käsissäsi. Tee minun suhteeni miten haluat."

Jos kerran Jeesus Kristus on sama eilen, tänään ja iankaikkisesti, silloin Hän on tekevä samaa. Arvelen tuntevani tämän rouvan, vaikka en tiedä kuka hän on. Jollakin tavoin tunnen hänet ja olen jo kerran nähnyt hänet. Tunnetko sinä minut? Eikö sinun miehesi työskentelekin New Albanyssa, rouva Egan? Se pitää paikkansa. Sinä olet jo käynyt täällä seurakunnassa. Roy, eikö tämä sisar olekin se rouva, jonka luokse menimme joitakin päiviä sitten vuoristoon?

Minä muistan, että kun ajoimme sinne, mainitsi Roy tuon sisaren nimen. Herra lähetti minut hänen luoksensa ja paransi hänet siellä siinä paikassa. Olen ajatellut juuri sitä. Kuitenkaan en voi tietää, mikä sinulla on vialla. Sinulle se on selvä. Mutta jos Herra Jeesus voi sanoa hänelle jotakin, mitä hän on tehnyt, —ehkä hän on rahallisissa vaikeuksissa — ehkä hänellä on vaikeuksia miehensä tai lastensa kanssa, jos hänellä on lapsia. Minä en tiedä sitä. Ehkä hänen lapsensa ovat harhateillä ja hän haluaisi tietää siitä jotakin. Minä en tiedä sitä. Minä en voi tietää sitä ja sanoa hänelle, mutta Hän tietää sen.

No niin kuunnelkaapa tarkkaavaisesti! Minä en ole aikaisemmin sanonut tätä kokouksessa, mutta nyt tunnen johdatuksen tehdä sen. Mikä on Sana? Se on ilmaistu ajatus. Kuinka voisin ilmaista hänelle mikä hänen ajatuksensa on? Sen täytyy olla joku muu, joka antaa tuon ajatuksen. Hän ei voi tehdä sitä. Minä ainoastaan ilmaisen Hänen ajatuksensa. Jos se on Jumalan ajatus, on se aina osoittautuva oikeaksi. Jos se ei olisi Jumalan ajatus, niin silloin se ei pitäisi paikkaansa. Hän tietäisi sen ja te tietäisitte sen. Se tulisi kaikkien tietoon. Tässä ei ole mitään kiertotietä. Joko se on Jumalasta tai ei. Mutta Hänen armonsa riittää.

Kuinka monet teistä uskovat? Uskotteko te kaikki? Ehkä te ette ole koskaan aikaisemmin olleet tällaisessa kokouksessa. Kuitenkin te olette valmiit siihen, mitä Jumala tekee. Myöskin te, jotka ette ole rukousjonossa. Rukoilkaa! Rukoilkaa kaikki, myöskin te rukousjonossa!

Herra Jeesus, minä olen käyttänyt paljon aikaa, mutta tämä on Sinun jumalanpalveluksesi, Herra. Minä olen tehnyt kaikkeni. Sinä olet Jumala. Loppu on Sinun käsissäsi. Salli sen tulla tiettäväksi, että Sinä olet Jumala ja että Sinun Sanasi on totta. Vahvista sanasi, Herra, näissä viimeisissä päivissä, kun Ihmisen Poika paljastaa itsensä. Kuinka Hän paljasti Itsensä silloin? Hän oli Sana. Mikä on Sana? Se tunkee lävitse ja paljastaa sydänten ajatukset ja aivoitukset. Hän tunsi heidän ajatuksensa. Hän sanoi Pietarille, Filippukselle, Natanaelille, naiselle kaivolla ja muille jotakin heidän elämästänsä, kun he tulivat Hänen luoksensa. Hän tiesi, että tuo pieni tyttö herätettäisiin kuolleista.

Minä rukoilen, oi Jumala, että Sinä käyttäisit meidän yksinkertaisia, maallisia majojamme ja paljastaisit Itsesi sen kautta; Jeesuksen Kristuksen nimen tähden. Aamen!

Minä en voi parantaa. Sen te tiedätte. Te kysytte mikä on lahja, veli Branham? Jotakin, mitä te otatte? Ei, teidän täytyy tietää, miten voitte astua pois tieltä. Niin kauan kuin te haluaisitte tehdä sen, ei mitään ole tapahtuva. William Branham on suurin vihollinen, mitä minulla on. Mutta jos voin saada hänet pois tieltä, voi Jeesus Kristus käyttää tätä ruumista.

Siellä istuu eräs nainen sairaana tuolissa. Jos Jeesus olisi täällä, tarvitsisi Hänen vain mennä ja laskea kädet hänen päällensä ja hänen sairas jalkansa parantuisi. Siitä ei ole epäilystäkään. Mutta me olemme ihmisiä epäpuhtain käsin. Hänen kätensä ovat pyhät. Jumala on vahvistanut Hänet: Hän oli Sana. Uskotteko te tämän? Varmasti. Hänellä ei ole mitään epäilyksiä. Hän laskisi hänen päällensä kätensä ja sanoisi.

"Tytär, ole terve!" Hän antoi kuitenkin meille tehtävän. Minä ajattelen, että Hän on kyllin selvästi tuonut sen esiin.

Jos Hän antaisi minulle näyn, niin että voisin sanoa tuolle rouvalle, mitä hän on tehnyt, niin minä uskon, että voisin laskea käteni hänen yllensä ja hän parantuisi. "Uskotko sinä sen?" Mutta, jos Hän ei annakaan minulle mitään näkyä? Mitä näky vaikuttaa? Se antaa vain uskoa, niin että minun uskoni asettaa liikkeeseen Jumalan näkymättömän voiman. Jos te kuolisitte tässä silmänräpäyksessä, niin te jättäisitte ruumiinne. Kaikki teidän kykynne ja kaikki, mitä olette, olisi mennyttä. Kuitenkaan te ette näkisi olemuksenne, voimanne lähtemistä , joka liikuttaa käsiänne jne. Se on voima. Voima, joka suo minun ajatella, saarnata, voima, joka pitää minut elossa ja vaikuttaa kaiken tekemisen.

Tämä voima, joka määrää ja vaikuttaa koko olemisenne, jättäisi ruumiinne ilman että te näette sitä. Se on näkymätön voima. Näin on uskon suhteen. Älkää laiminlyökö sitä! Se on usko. Jeesus sanoi: "He panevat kätensä sairaitten päälle..." Jos minulla olisi näky ja panisin käteni tuon rouvan päälle, uskoisin minä, että hän tulee terveeksi, koska minä näin näyn. Minun uskoni perustuisi tuohon näkyyn, mutta miten on Sanan suhteen? Laskekaa kädet päälle samassa uskossa!

Näky näytetään vain, jotta minun ja teidän uskonne asetettaisiin toimintaan. Kuitenkin sama usko toiminnassa ilman näkyä vaikuttaa saman. On olemassa ihmisiä, joilla on suuri usko, toisilla ei ole tämänkaltaista uskoa. He näkevät näkyjä, jotta heidän uskonsa vahvistuu. Olisi kysymys samoista käsistä ja samasta persoonasta. Vahvistakoon Pyhä Henki nyt Hänen läsnäolonsa ja Hänen Sanansa, jonka Hän on luvannut.

Olen unohtanut, mikä sinun nimesi on. Mikä on sinun nimesi? Eagan. Hänhän olisi voinut sanoa sen minulle, mutta minähän sanoin, että tunnen sinut jotenkin. Rouva Eagan, tule hieman lähemmäksi! Täällä seisoo ihmisiä, jotka rukoilevat. Minä olen Kristuksen palvelijana saarnannut Sanaa, jonka uskon olevan totuuden. Uskotko sinä sen? Jos sinä olisit rahallisissa vaikeuksissa, niin voisin ehkä hieman auttaa sinua. Jos olisi kysymys sinun miehesi tai lastesi kanssa puhumisesta, niin olisin valmis siihen. Mutta jos sinä tarvitset parantumista, niin en voi antaa sitä sinulle. Se on jo kaikki ostettu. Lahjan kautta minä voisin auttaa sinua käsittämään, jos sinulla on uskoa, että se on jo ostettu Jumalan Pojan, Ainoan kautta, johon sinä voit asettaa uskosi. Hän on läsnä. Se pitää paikkansa. Se, joka on ostanut sen, on täällä.

Sinä tunnet minut saarnaajana ja veljenä. Minä tunnen sinut sisarena. Hänet me tunnemme Jumalana. Jos Hän, joka on näkymätön, tekee itsensä tiettäväksi lahjan kautta, kun minä asetan itseni syrjään, jotta Hän voi puhua minun kauttani, niin Jumala ei näe minua, kun rukoilen. Hän kuulee minun ääneni Jeesuksen veren lävitse. Hän ei katso minuun. Hän kuulee minun ääneni. Veri puhuu sen puolesta, mitä minä rukoilen. Hän kuulee minun ääneni kun Hän näkee veren. Hän näkee minut puhdistettuna Veren alla. Veri puhdistaa, se on meidän ja Jumalan välillä. Hän on luvannut: "Mitä tahansa te pyydätte Isältä minun nimessäni, sen minä teen." Uskotteko te tämän kaikki? Voitteko te nähdä, mitä tapahtuu?

Voitteko te nähdä, miten tuo valo, tulen läpitunkema, tuli sisälle ja liikkuu täällä? Nyt hän ei voisi kätkeä mitään, vaikka haluaisi. Sinä olet täällä, koska sinulle on tapahtunut jotakin. Sinulla oli keuhkotulehdus ja sinä olit sairaalassa. Sinä olit happiteltassa ja kärsit vielä nyt seurauksista. Sinä tulet olemaan terve. Jeesus Kristus tekee sinut terveeksi. Mene ja usko se, sisar Eagan. Haluaisin vielä laskea käteni sinun päällesi Jeesuksen Nimessä. Jumala siunatkoon sinua, sisar. Mene, ole iloinen, älä epäile!"

Miten voit, sisar? En usko tuntevani sinua. Me olemme vieraat toisillemme. Tässä on rouva, jota en tunne. Minä en tiedä, kuka sinä olet. Uskotko sinä, että Jumala voi paljastaa sen minulle Sanansa mukaisesti, kuten Hän on luvannut? Uskotko sinä, että Hän voi näyttää minulle jotakin sinusta? Ottaisitko sen vastaan? Sinä tietäisit, etten minä ole se, sinun veljenäsi, vaan että Hän, Sinun Lunastajasi olisi se. Uskotko sinä sen?

Sinulla on edessäsi leikkaus. Sinulle on sanottu, että sinun täytyy antaa leikata itsesi. Uskotko sinä, että Hän voi sanoa minulle, millaisesta leikkauksesta on kysymys? Se koskisi vatsaa ja suolta. Pitää paikkansa. Sinä haluaisit päästä siitä. Uskotko sinä nyt, kun Kristuksen Henki on meidän yllämme? Sinä tiedät, että jokin on sanonut sen minulle, sillä minä en tunne sinua. Uskotko sinä, että käsien päällepanemisen kautta minun uskoni ja sinun uskosi yhdistyvät Jumalan edessä, Isämme edessä, jotta sinä parantuisit?"

Herra Jeesus, minä seuraan Sinun tehtävääsi, kuten Sinä olet sanonut : "Nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Kun he laskevat kätensä sairaitten päälle, he parantuvat." Salli meidän sisaremme olla terve Jumalan kunniaksi. Jeesuksen nimessä. Aamen! Mene, älä ajattele sitä, vaan usko koko sydämestäsi.

Miten voit? Minä puhun kanssasi saadakseni yhteyden kanssasi, kuten Jeesus teki tuolle naiselle kaivolla. Hän sanoi: "Anna minulle juotavaa!" Minä en usko, että olen koskaan nähnyt sinua. Sinä olet minulle vieras. Pitääkö se paikkansa? Jos niin on, niin kohota kätesi, jotta ihmiset voivat nähdä sen. Hyvä, minä en tunne sinua. Tässä on kysymys aidosta parantumisesta, aidosta uskosta ja aidosta raamatullisesta opetuksesta. Jumalan sekoittamaton Sana on paljastettu. On osoitettu, ettei Hän ole kuollut. Hän elää iankaikkisesti. Hän sanoi: "Joka uskoo minuun, on tekevä niitä tekoja, joita minäkin olen tehnyt." Sellaiset uskovaiset voivat laskea kätensä sairasten ylle ja he parantuvat. Miten voitte epäillä sitä? Hän tiesi, kuka sen ottaisi vastaan ja kuka hylkäsi sen. Minä en tiedä sitä. Kaikki on Hänen käsissänsä.

Tämä rouva on minulle vieras, minä en tunne häntä. En ole koskaan nähnyt häntä. Hän on huomattavasti nuorempi kuin minä. En ole nähnyt häntä. Hänen täytyy olla täällä jotakin tarkoitusta varten. Rouva, uskotko sinä, että nämä asiat, jotka minä olen opettanut Raamatusta, ovat totuus? Uskotko sinä, että ne ovat totta? Otatko sinä sen vastaan, ei siksi, että minä sanoin sen, vaan koska Jumala on sanonut sen? Uskotko sinä, että elämme viimeisissä päivissä, kun Ihmisen Poika paljastaa itsensä; että nyt koko Sana, joka annettiin Lutherin, Wesleyn, baptistien ja helluntailaisten kautta, kootaan koko ilmestykseksi?

Seitsemännen enkelin tuli paljastaa sinettien salaisuus, yhdistettynä Ihmisen Pojan palvelustehtävään. Hänen aikansa on täyttynyt, jossa Hänen Sanansa täyteys tulee paljastetuksi Hänen ruumiinsa täyteydessä. Tämä on Sana. Sana on tullut paljastetuksi puhutun Sana kautta.

Jos Jumala, joka on luonut sinut ja tietää kaiken sinusta, voi sanoa ja paljastaa minulle, mitä sinä olet — sinä näytät terveeltä — jos Hän paljastaa minulle jotakin, niin sinä voit itse ratkaista, onko se totta. Otatko sen vastaan? Katso minuun, ole hyvä! Sinulla on silmälasit. Sinun täytyy pitää niitä. Mutta sen tähden sinä et ole täällä. Sen minä voin nähdä. Sinä olet täällä verihyytymän takia. Uskotko sinä, että Hän voi sanoa minulle, missä se on? Sinun jalassasi. Uskotko sinä, että se on Jumalan teko? Uskotko sinä, että Jumala voi sanoa minulle enemmän sinusta?

Haluaisin vielä puhua hieman kanssasi. Uskotko sinä, että Hän voi sanoa minulle, mistä sinä olet. Sinä tulet Garysta, Indianasta. Uskotko sinä, että Hän voi sanoa minulle, kuka sinä olet? Neiti Ogden. Se on totta. Nyt sinä voit mennä kotiin. Sinä olet parantunut Jeesuksen Kristuksen Nimessä.

Tähän loppuu englanninkielinen saarna, vaikka veli Branham rukoileekin edelleen sairaitten puolesta.